– Jos vertaa internetin kehitykseen, niin olemme tällä hetkellä ikään kuin 90-luvun loppupuolella. Varsinainen suurempi buumi on vielä edessäpäin.
Näin Klaus Ala-aho kuvaa NFT-taiteen kehitystä.
Ala-aho on Taiteen tulevaisuus ry:n toinen perustajajäsen. Hän on perustanut yhdessä Omar Iknin kanssa myös ensimmäisen suomalaisen nettigallerian, joka sisältää ensisijaisesti suomalaista NFT-taidetta.
Klaus Ala-aho kertoo, että NFT:n taustalla oleva älysopimus toimii ikään kuin tietyn digitaalisen teoksen aitoustodistuksena.
Sen ajatuksena on taata se, että teosta on olemassa vain yksi uniikki kappale, josta syntyy keräilyarvoa, kuten taiteessa ensimmäisellä alkuperäisteoksellakin on.
– Kopioitahan saa tehtyä kuvasta kuin kuvasta, mutta jos ajatellaan vaikka meidän taiteilijamme jostain teoksesta otettua ruutukaappausta, niin se ei ole taiteilijan minttaama originaali alkuperäisteos, Ala-aho sanoo.
Minttaaminen tarkoittaa NFT:n eli digitaalisen todisteen luomista.
Limingan taidekoulun uusi rehtori Petri Kulju muistuttaa, että digitaalisuus on iso osa taiteen tekemistä tänä päivänä.
Lapin yliopiston ja kuvataideakatemian käynyt taiteen tekijä ja opettaja tekee itsekin digitaalista taidetta. Hän pohtii, että NFT on yksi uusi digimaailman osa-alue, joka helpottaa digitaalisten töiden markkinointia ja myymistä.
– Digitaaliset työt tarvitsevat oman alustan. Hyvä, että siihen on reagoitu ja on tullut tällainen mahdollisuus.
Verkkogalleriaan pääsee matalalla kynnyksellä
Ikni ja Ala-aho ovat molemmat tietotekniikan ammattilaisia. Lohkoketjuteknologia ja NFT-teknologia herätti heti molempien mielenkiinnon kun buumi alkoi maailmalla muutama vuosi sitten.
Parivaljakko halusi tuoda osaamistaan Suomeen, missä kiinnostus aiheeseen on ollut tähän asti vaisua.
Helsingistä löytyy fyysinen taidegalleria, joka esittelee NFT-taidetta, mutta oululaisgallerian toimintalogiikka on erilainen.
Oululaismiesten galleria toimii verkossa kansainvälisten esikuviensa tavoin myös taiteen myyntipaikkana. Ideana on toimia taiteilijoille avaimet käteen -periaatteella.
– Kenen tahansa taiteilijan on helppo tulla mukaan ja matalalla kynnyksellä. Hoidamme ylläpidon ja käytännön asiat. Eli taiteilija voi keskittyä omaan työhönsä, ja me tarjoamme globaalin galleriafoorumin, Klaus Ala-aho kertoo.
Tällä hetkellä oululaiskaksikon NFT-galleriassa on enimmäkseen suomalaisia taiteilijoita, mutta mukaan on saatu myös pari kansainvälistä tekijää.
Mukana ovat muun muassa Ville Kuusilehto, DETBITE eli Eero Tanjunen, Lauri Ahtinen, Jussi Lahtinen, J-P Metsävainio, Christelle Mas ja Thibault Messac.
– Pyrkimyksenämme on, että meillä ei olisi liian montaa samanlaista taiteilijaa. Näin jokainen taiteilija erottuu omilla ansioillaan. Samalla he tuovat yleisöä ja kävijöitä myös muille meidän taiteilijoille, Klaus Ala-aho kertoo.
Maailmalla NFT-gallerioita ja myyntipaikkoja on paljon ja iso osa niistä on amerikkalaisia. Esimerkiksi Rarible on puhtaasti taiteeseen keskittyvä iso NFT-galleria. Suosittu on myös Opensea, jossa myydään taiteen lisäksi monenlaisia kuvia ja kuvakkeita.
Tavoitelluin NFT-taiteen kauppapaikka maailmalla on lienee kuitenkin Superrare, jonne pääsee myymään töitään vain kutsusta. Muun muassa oululainen astrokuvaaja J-P Metsävainio on päässyt myymään kyseisen sivuston kautta töitään.
– Me emme ole lähteneet mukaan niin sanottuun apina-jpg-buumiin, vaan me haluamme NFT:nä esiin ja tarjolle kuratoitua taidetta, Ala-aho sanoo.
Virtuaalivaluutat vaihdannan välineenä
NFT-taiteen ostamiseen tarvitaan virtuaalilompakko. Kun mintattu taide vaihtaa omistajaa, virtuaalivaluutat toimivat pääasiallisina vaihdannan välineenä. Joissain kauppapaikoissa ostotilanteissa kelpaa myös luottokortti.
NFT-taideteosten hinnat vaihtelevat parista sadasta eurosta miljooniin. Miljoonakaupat ovat kuitenkin harvinaisia, Klaus Ala-aho sanoo.
– Miljoonia tienatakseen pitää olla maailmanluokan taiteilija, joka myy muutenkin hyvin teoksiaan. Meidän galleriassa kallein työ on Ranskassa asuvan Thibault Messacin digitaalinen fresko Paris, Paris, Paris, jolla on hintaa noin 25 000 euroa kappale.
Taiteen tulevaisuus ry:ssä ollaan sitä mieltä, että NFT:n ympärillä palvelut tulevat vielä kehittymään paljon ja niiden käytettävyys paranee ajan myötä.
– Näen, että pikkuhiljaa tämä tulee yleistymään ja kynnys hyödyntää NFT-teknologiaa tulee madaltumaan, Omar Ikni sanoo.
Kulttuuricoctail Livessä Helsingin Juhlaviikkojen taiteellinen johtaja Marko Ahtisaari ja taideasiantuntija Aura Seikkula pohtivat NFT-teknologian roolia taiteessa. Voit katsoa ohjelman Yle Areenalla: