Siitä on noin kahdeksan kuukautta, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille. Niinpä Jyväskylän yliopiston hyvinvoinnin tutkimuksen yhteisö selvitti, miten uudistus on lähtenyt käyntiin Keski-Suomessa.
Eri tieteenaloja edustava kahdeksan opiskelijan tiimi tavoitti kesän aikana noin 2 000 keskisuomalaista. Kartoitukseen vastanneet olivat eri-ikäisiä asukkaita, järjestöjen edustajia sekä hyvinvointialueen työntekijöitä.
Kartoitus koski työikäisten, ikääntyneiden, vammaisten sekä lasten, nuorten ja perheiden palveluita.
Vastauksissa todetaan, että uudistuksen jälkeen asukkaiden ja hyvinvointialueen työntekijöiden on ollut hankalaa löytää tietoa erilaisista palveluista.
Lisäksi uudistus on koetellut henkilöstön voimavaroja. Työntekijöillä on esimerkiksi kulunut normaalia enemmän aikaa asioiden selvittelyyn, koska monet toimintatavat ovat muuttuneet.
Silti sekä asukkaat että henkilöstö kokivat uudistuksen tarpeelliseksi. Esimerkiksi palveluiden yhdenvertaisuuden ja henkilöstön koulutusmahdollisuuksien koettiin parantuneen. Myös digitaalisten palveluiden katsottiin kehittyneen.
Keski-Suomen hyvinvointialueen strategiajohtaja Anu Pihlin mukaan vastaavaa kartoitusta ei ole tiettävästi tehty muualla Suomessa.
– Pyrimme siihen, että keskisuomalaisten kokemus hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta on maan kärkeä. Siksi halusimme koota ensimmäisiä kokemuksia heti siirtymävaiheen jälkeen, toteaa Pihl tiedotteessa.
Parempaa viestintää
Kartoituksessa käsiteltiin myös sitä, mihin pitäisi kiinnittää huomiota jatkossa. Esimerkiksi hyvinvointialueen verkkosivuja ja viestintää olisi syytä kehittää, koska tietoa on hankala löytää.
Vaikka digitaaliset palvelut saivat kiitosta, vastauksissa todettiin, että perinteistäkin palvelua tarvitaan.
Jyväskylän yliopiston erityisasiantuntija Päivi Fadjukoffin mukaan yksi uudistuksen tavoitteista oli, että sosiaalityön ja terveydenhuollon välinen yhteistyö helpottuisi. Niinpä eri toimijoiden yhteistyöhön tulisi panostaa, koska siirtymävaiheessa sille oli varattu liian vähän aikaa.
– Ei niin, että yksi ammattilainen katsoo yhtä kohtaa ja toinen toista, vaan toimittaisiin yhdessä, jotta kokonaisuus muodostuu hyväksi.
Myös erilaisia tukipalveluita, kuten ajanvarausta ja tarvikehankintoja, pitäisi kehittää. Täten henkilöstö voisi keskittyä enemmän asiakastyöhön.
Voit kommentoida juttua perjantaihin 8. syyskuuta kello 23:een saakka.