Lapin ely-keskus on huolissaan Boliden Kevitsan jätealtaan päästöistä. Nikkelipäästö pohjavesiin on ollut jopa kaksikymmenkertainen verrattuna talousveden laatunormiin. Mittausten mukaan nikkeliä on ollut enimmillään 430 mikrogrammaa litrassa, kun talousvedessä sitä saa olla 20 mikrogrammaa litrassa.
Yle uutisoi Kevitsan pohjavesipäästöihin liittyvistä ongelmista jo vuonna 2017. Nyt ely-keskus on huolissaan myös pintavesipäästöistä, jotka voivat haitata kalastoa.
Kävimme läpi Boliden Kevitsan nikkeli- ja kuparikaivoksen kahden viime vuoden päästöraportit, häiriöilmoitukset ja valvontaraportit. Niistä paljastuu, että Suomen suurimman kaivoksen Kevitsan valtava jäteallas ei toimi, kuten alun perin suunniteltiin ja lupaehdoissa edellytettiin.
Kaivosyhtiö sanoo jätealtaan toimivan suunnitellusti
Boliden Kevitsan ympäristöjohtaja Johanna Holm sanoo jätealtaan toimivan kuten pitää, vaikka haitta-aineita pääsee pohjavesiin ja pitoisuudet ovat kasvaneet. Jätealtaan sijaan Holm puhuu tosin rikastushiekka-altaasta.
– Rikastushiekka-allas toimii niin kuin se on suunniteltu, sanoo Holm.
Lapin ely-keskuksen mukaan suojapumppauksiin on jouduttu turvautumaan, koska suotava jäteallas ei toimi kuten on suunniteltu, vaan vuotaa haitta-aineita pohjaveteen. Suojapumppauksia kaivosyhtiö on tehnyt Lapin ely-keskuksen ohjaamana vuosikausia.
Kaivosyhtiö Boliden Kevitsa vaati ennen tämän uutisjutun julkaisemista, että Ylen pitäisi jutussa puhua rikastushiekan suotautumisesta eikä vuotamisesta. Yhtiö kuitenkin itse puhuu rikastushiekan vuodosta ja valumisesta Lapin ja Kainuun ely-keskuksille tekemissään häiriöilmoituksissa.
Myös ely-keskukset puhuvat rikastushiekan vuotamisesta jätepadon läpi ja jätealtaan vuotamisesta ympäristöön. Käytännössä suotautumisella tarkoitetaan veden hidasta liikkumista painovoiman vaikutuksesta maakerrosten läpi.
Suojapumppaukset ovat tosiasiassa hätäpumppauksia, joilla pohjaveteen päässyttä sulfaattia, kloridia ja nikkeliä sisältävää jätevettä pumpataan takaisin kaivoksen prosesseihin ja sieltä puhdistettavaksi.
Tällä hetkellä Kevitsassa näitä suojapumppauskaivoja on kymmenen ja parhaillaan yhtiö hakee aluehallintovirastolta lupaa kymmenelle uudelle kaivolle.
Pohjaveden pilaamiskiellon lisäksi kaivosten pitää noudattaa kaivannaisjäteasetusta. Sen mukaan kaivoksen jätealueesta, kuten rikastushiekka-altaasta, ei saa aiheutua maaperän, vesistön eikä pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa.
Holm kiistää, että kaivosyhtiö rikkoisi pohjaveden pilaamiskieltoa tai kaivannaisjäteasetusta. Hänen mukaansa suojapumppauskaivot kuuluivat jo kaivoksen jätealtaan alkuperäiseen suunnitelmaan.
Valvontaviranomaisten mukaan jäteallas ei toimi kuten piti
Kevitsan valvontaviranomaisena oleva Lapin ely-keskus on käytännössä sallinut kaivoksen jätealtaan vuotojen jatkumisen, koska se ei ole pitänyt toimintaa kiellettynä pohjaveden pilaamisena tai kaivannaisjäteasetuksen rikkomisena. Päästöjen ehkäisemiseksi yhtiötä on ohjattu hakemaan lupia niin sanotuille suojapumppauksille.
Lapin ely-keskuksen ylitarkastajan Tuija Hillin mukaan suojapumppauskaivot eivät kuuluneet kaivoksen alkuperäiseen suunnitelmaan, vaan niihin on jouduttu turvautumaan, koska allas ei ole toiminut niin kuin piti.
Hillin mukaan allas on suunniteltu suotavaksi altaaksi eikä siinä ole tiiviitä pohjarakenteita.
– Vaikutukset ympäristössä ovat olleet suurempia kuin on arvioitu. Muun muassa sen takia olemme edellyttäneet ympäristöluvan tarkistamista, muotoilee Hilli.
Valvova viranomainen ei pidä Kevitsan jätealtaan vuosia jatkunutta haitta-aineiden vuotamista pohjaveden pilaamisena, koska alue ei Hillin mukaan ole muun muassa luokiteltu pohjavesialue. Vedenlaatu on kuitenkin selvästi heikentynyt alueella, Hilli myöntää.
Lapin ely-keskus ei myöskään ole katsonut, että Kevitsan jätealueen jatkuva vuotaminen rikkoisi kaivannaisjäteasetusta.
– Emme ole katsoneet, että tässä varsinaisesti kaivannaisjäteasetusta rikottaisiin, mutta olemme todenneet, että vaikutukset ympäristössä ovat olleet suurempia kuin mitä aikanaan ympäristö- ja vesitalous lupahakemuksessa on esitetty. Tämän vuoksi on edellytetty luvan tarkistamista, vastaa Hilli.
Kukaan ei tiedä, kuinka paljon allas on vuotanut pohjavesiin haitta-aineita, kuten nikkeliä.
Suuren jätealtaan pohjan lisäksi myös pato vuotaa
Pohjavesipäästöjen lisäksi suuren jätealtaan padosta paljastui vuosi sitten keväällä vuotoja, jotka kaivosyhtiö oli jättänyt ilmoittamatta viranomaiselle.
Lapin ely-keskus ja patoturvallisuutta valvova Kainuun ely-keskus rankaisivat viime vuonna kaivosyhtiötä antamalla huomautuksen patoturvallisuusilmoituksen laiminlyönnistä.
Kevitsan suuren jätealtaan pato oli vuotanut rikastushiekaksi kutsuttua kaivannaisjätettä kuukausien ajan. Ely-keskusten mukaan asiasta olisi pitänyt ilmoittaa viimeistään kahden vuorokauden kuluessa. Vuoto paljastui viranomaiselle padonkorotustyömaata valvoneen konsultin raportista syyskuussa 2022.
Yhtiön mukaan rikastushiekkaa ei ole päätynyt padon ulkopuolelle, vaan tässäkin yhteydessä yhtiö itse puhuu ”suotautumisesta louhepatoon”.
Asia ei ole ollut julkisuudessa tätä ennen.
Rikastusjätteen valuminen padon läpi on jatkunut tänä kesänä. Yhtiön mukaan vuoto ei vaaranna patoturvallisuutta.
Patoturvallisuusviranomaisen Kainuun ely-keskuksen vesitalousasiantuntijan Heli Nurmen mukaan Kevitsan jätealtaan patoturvallisuus ei ole vaarassa yhtiön teettämien selvitysten mukaan.
Nurmen mukaan pohjavesipäästöt eivät johdu rikastusjätteen vuotamisesta padon läpi, vaan haitta-aineet, kuten nikkeli, kulkevat pohjaveteen jätealtaan pohjasta ja padon alta suotautumalla pohjan kautta. Jätealtaan ei Nurmen mukaan pitänyt toimia näin.
– Ei tietenkään. Totta kai pohjavesi pitää suojella, mutta en nyt tähän ota kantaa, koska pohjaveden osalta toimivaltainen viranomainen on Lapin ely-keskus, sanoo patoturvallisuusviranomaisen tehtävää hoitava Nurmi.
Tiivisrakenneasiantuntijan mukaan jätealtaan käyttö pitäisi lopettaa heti
Pitkän uran teollisuuden jätealueiden kanssa tehneen tiivisrakenneasiantuntijan, DI Peter Brandtin mukaan suojapumppaukset paljastavat juuri sen, että jäteallas ei toimi, vaan haitta-aineet vuotavat maaperään.
– Siellä tehdään suojapumppauksia ja suojapumppaushan tarkoittaa, että toiminta ei ole ollut sen mukaista kuin on ajateltu ja suotovesi valuu tälläkin hetkellä maaperään.
Brandtin mukaan jätealueelle ei ole mitään tehtävissä.
– Sen käyttäminen pitäisi välittömästi lopettaa. Ja jos kaivostoimintaa jatketaan, pitäisi rakentaa uusi kunnollisella pohja- ja patorakenteella oleva jäteallas.
Brandtin mukaan samanlainen tilanne on Terrafamen Talvivaaran kaivoksella Kainuussa ja Agnico Eaglen kultakaivoksella Kittilässä. Suojapumppausten arvellaan jatkuvan vuoteen 2062 saakka. Kevitsan kaivos lopettaa toimintansa näillä näkymin vuonna 2033.