Hyppää sisältöön

Tiesitkö tämän konkurssista? Siihen voi valmistautua jo silloin, kun yritys tuottaa vielä voittoa

Oikeaan aikaan tehty konkurssi voi helpottaa yritystoiminnan uudelleen käynnistämistä huomattavasti. Yrityksen toiminta kannattaa järjestellä kuntoon jo silloin, kun menee hyvin, neuvoo kokenut asianajaja.

Työkaluja roikkuu roska-astian reunalla.
Jukkatalon kiinteistöt ja koneet eivät päätyneet konkurssipesään, sillä ne oli jo aiemmin myyty sisaryhtiölle. Kuva: Jarmo Nuotio / Yle
Ville Kinnunen

Konkurssiuutisia on kuultu nyt tiheästi etenkin rakennusalalta.

Yritys voidaan asettaa konkurssiin, kun se ei pysty maksamaan velkojaan. Lain mukaan konkurssissa yrityksen omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun.

Tämä voi kuulostaa kohtalokkaalta ja lopulliselta, mutta oikein hoidettuna konkurssi on myös uuden alku.

Tässä jutussa kerromme, millainen työkalu konkurssi voi olla yritykselle, joka on vaikeuksissa, mutta jonka liiketoiminta voisi olla jälleen kannattavaa esimerkiksi talouden seuraavalla nousukaudella.

Kysyimme asiaa asianajaja Antti Myllymäeltä, joka on hoitanut konkurssipesiä lähes 15 vuoden ajan.

Mikä on oikea aika tehdä konkurssi?

Yrityksen hallituksella on velvollisuuskin tehdä konkurssihakemus tilanteessa, jossa yritys ei enää suoriudu veloistaan, eikä maksuja ole mahdollista järjestellä.

Konkurssi, joka tehdään hyvissä ajoin ja saatetaan asiallisesti loppuun asti, helpottaa yritystoiminnan uudelleen käynnistämistä huomattavasti.

Usein yrittäjä pyrkii mahdollisimman pitkään maksamaan työntekijöilleen palkkaa ja tinkii omasta toimeentulostaan, ja yhtiölle saatetaan vielä siinäkin vaiheessa ottaa lisää velkaa. Konkurssi on varmasti helpompi, kun se tehdään oikein ja oikealla hetkellä.

Hyvissä ajoin tarkoittaa käytännössä, että yritys tuottaa vielä voittoa, kassassa on rahaa, ja maksut hoituvat ajallaan.

Voiko osan yrityksen liiketoiminnasta suojata konkurssilta?

Se on täysin mahdollista. Liiketoiminnan koneet ja laitteet voidaan jo yritystoiminnan alussa sijoittaa yhteen yhtiöön. Varsinainen liiketoiminta, eli esimerkiksi jonkin tavaran valmistus, on toisessa yhtiössä. Koneet ja kaluston omistava yhtiö sitten vuokraa laitteet toisen yhtiön käyttöön markkinahintaista ja kohtuullista vastiketta vastaan.

Koneet ja laitteet voi eriyttää toiseen yhtiöön myös liiketoiminnan ollessa käynnissä, mutta silloin on huolehdittava, että eriytettäessä luovuttajalle maksettava vastike on asianmukainen, eikä sitä makseta vaikka arvottomalla tavaralla. Omaisuuden luovutus toiselle yhtiölle ei saa missään nimessä loukata velkojia.

Jos tavaraa valmistava yhtiö tekee konkurssin, ja koneet sekä laitteet ovat erillisessä yhtiössä, voidaan myöhemmin esimerkiksi perustaa uusi yritys, joka jatkaa tuotteiden valmistusta samaa konekantaa käyttäen.

Minkälaiselle yritykselle toiminnan osien eriyttäminen sopii?

Vähintään keskisuurille, konsernityyppisille yrityksille jo pelkästään sen takia, että järjestelyistä tulee kustannuksia. Näissä on aina huomioitava velkojien etu ja kaikki verotukselliset seikat, joiden selvittäminen on kallista.

Pienissä yrityksissä, joissa on vain muutama työntekijä ja kone, eivät tällaiset järjestelyt välttämättä ole käyttökelpoisia. Isoimmissa yrityksissä kustannuksilla ei ole niin suurta merkitystä.

Voiko omaisuutta siirtää pois yhtiöstä silloin, kun kriisi on jo päällä?

Yleisellä tasolla omaisuuden siirtäminen kriisiyhtiöstä toiseen ilman, että siitä maksetaan arvon mukainen käypä korvaus, on ehdottomasti kiellettyä. Jos esimerkiksi koneita tai laitteita luovuttaa alihintaisesti taikka ilman vastiketta, voivat asiasta päätöksen tehneet joutua jopa henkilökohtaiseen vastuuseen.

Lisäksi yhtiö, joka on saanut omaisuutta alihintaisesti, voi joutua palauttamaan sen konkurssipesälle. Takaisinsaannilla pyritään palauttamaan tilanne, jossa siirtoa ei ole vielä tapahtunut.

Mitä muita vaihtoehtoja on kuin konkurssi?

Yrittäjä voi hakea yritystään yrityssaneeraukseen tai pyrkiä parantamaan taloudellista tilannetta esimerkiksi työntekijöitä vähentämällä ja karsimalla kuluja. Kun mikään näistä ei riitä, on aika harkita konkurssia.

Vaikka konkurssissa on uuden alun mahdollisuus, onko se silti aina kriisi?

Minulle ei ole tullut vastaan yrittäjää, joka olisi ottanut konkurssin kevyesti. Toivon, että ajattelutapa konkursseja kohtaan helpottaisi edelleen, koska suurimpaan osaan konkursseista ei liity mitään hämärää tai epäilyksiä joistakin rikoksista.

Yleensä konkurssi johtuu vain siitä, että liiketoiminta ei syystä tai toisesta ole ollut kannattavaa tai se on muuttunut kannattamattomaksi.

Mitä konkurssissa tapahtuu, ja miten elämä ja yrittäminen jatkuvat konkurssin jälkeen? Keskustelemassa tuoreen konkursseja käsittelevän kirjan tekijä Taina Ahtela sekä konkurssin kokenut yrittäjä Tanja Sipilä.

Voit keskustella aiheesta 9. syyskuuta kello 23 asti.

Suosittelemme sinulle