Yliopistojen kirjallisten valintakokeiden yhdistämismahdollisuuksia tulisi selvittää ennakkoluulottomasti ja samalla arvioida kriittisesti, millainen valintakoe on kullakin alalla oleellisin.
Tähän johtopäätökseen päädytään Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön (Otus) sekä tutkimuslaitos Työn ja talouden tutkimus LABOREn (Labore) tuoreessa tutkimuksessa.
Vuosina 2021–2022 järjestettiin vuosittain yli 120 erilaista kirjallista valintakoetta, ja monilla aloilla kokeet ovat samankaltaisia. Osalla kokeista haettiin vain yhden yliopiston yhteen hakukohteeseen.
Yhteinen valintakoe lisäsi tasa-arvoa
Tutkimuksen mukaan siirtyminen yhteisiin valintakokeisiin kauppa-, oikeus-, lääke- ja hallintotieteissä sai hakijat hakemaan aiempaa useampaan hakukohteeseen. Tämä lisäsi hakijamääriä ja kilpailua opiskelupaikoista.
Tutkimuksen mukaan hakijat ottivat vastaan opiskelupaikkoja, jotka sijaitsivat kauempana hakijoiden kotipaikoista kuin aiemmin.
Tutkimuksen perusteella yhteisvalinta mahdollisti sen, että näiden kilpailtujen koulutusalojen opiskelijoiksi pääsi myös aiempaa enemmän pienituloisista perheistä tulevia.
– Koulutuksen tasa-arvon näkökulmasta on huomionarvoista, että yhteisvalintojen myötä aiempaa useampi matalan tulo- tai koulutustason perheestä lähtöisin ollut hakija pääsi opiskelemaan, Laboren tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen toteaa.
Tutkijat huomauttavat, ettei yksin suurten hakupainealojen perusteella voi tehdä kaikkia aloja koskevia johtopäätöksiä, vaan valintakokeiden kehittyessä tarvitaan rinnalle tutkimusta.
Oikeus- ja lääketieteissä yhteisvalintaan siirryttiin vuonna 2018, kun yhteen yliopistoon pyrkimisen sijasta samalla kokeella pystyi hakemaan kaikkiin suomenkielisiin hakukohteisiin.
Kauppatieteissä yhteisvalinta on ollut käytössä vuodesta 2005. Vuonna 2018 siihen liittyivät myös ruotsinkieliset hakukohteet. Hallintotieteissä yhteisvalintaa ryhtyivät tuolloin käyttämään Tampereen ja Vaasan yliopistot.
Mitä pääsykokeiden pitäisi mitata?
Yliopistojen vuoden 2022 valintakokeiden laatimiseen osallistuneilta kysyttiin näkemyksiä muun muassa siitä, mitä nykyiset valintakokeet mittaavat ja mitä niiden pitäisi mitata tulevaisuudessa.
Heidän mielestään kokeen tulisi mitata etenkin alalle soveltuvuutta, yleistä opiskelumotivaatiota ja sujuvaa luku- ja kirjoitustaitoa.
Valintakokeiden merkitystä vähentänyt todistusvalinta voidaan tutkimuksen mukaan mieltää yleisten opiskeluvalmiuksien ennakoinniksi.
Kokeet mittasivat tarvittavia tietoja ja taitoja
Tutkimuksen mukaan yliopistojen valintakokeilla on lähes alalla kuin alalla onnistuttu mittaamaan hakijoiden soveltuvuutta alan opintoihin. Tämä havaittiin sekä yhteisvalintakokeiden että yksittäisisten pääsykokeiden perusteella valituista.
Koemenestyksen havaittiin selittävän aiemmasta opintomenestyksestä riippumatta opiskelijan menestymistä yliopiston ensimmäisen lukuvuoden opinnoissa lähes kaikilla koulutusaloilla.
Korkeampi sijoitus koevalinnassa oli yhteydessä kursseilla menestymiseen.
Miten motivaatiota mitataan?
Matemaattis-luonnontieteellisissä hakukohteissa sekä tekniikan ja lääketieteen hakukohteissa suositaan lukion kursseihin perustuvan osaamisen mittaamista. Myös kauppatietellisen alan valintakoe perustuu lukion kursseihin.
Kasvatustieteissä ja humanistisilla aloilla muissa kuin kielissä mitataan puolestaan pääsykokeissa jaetun materiaalin omaksumista ja hallintaa.
– Erityisesti yhteiskuntatieteissä ja oikeustieteessä luotetaan ennakkomateriaalien opiskeluun, joka aiheesta käytävissä keskusteluissa kytketään usein motivaation mittaamiseen, sanoo tutkija Virve Murto Otuksesta.
– Motivaatiota mittaavia tehtäviä oli kuitenkin vain harvassa valintakokeessa.
Murron mukaan voidaan pohtia, kertooko ennakkomateriaalin opetteleminen todellisuudessa motivaatiosta vai pikemminkin hakijan käytettävissä olleista resursseista.
Yliopistot haluavat karsia pääsykokeiden määrää
Otuksen ja Laboren tutkimus on osa valtakunnallista yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishanketta.
Yksittäisten pääsykokeiden määrää halutaan karsia, sillä nykyistä järjestelmää pidetään liian raskaana hakijoille ja yliopistoille.
Yle kertoi yliopistojen koulutusvararehtorien tekemästä linjauksesta marraskuussa 2021.
Pääsykokeilla valitaan alle puolet yliopistojen uusista opiskelijoista. Vuodesta 2020 lähtien yli puolet opiskelijoista on valittu ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella.
Todistusvalinnan vaikutuksia on selvitetty viime kesänä julkaistussa Todistusvalintahankkeen loppuraportissa.
Pääsykokeella valittavien kiintiötä pienentävät yliopistojen käyttämät muut valintatavat kuten avoimen yliopiston opintojen perusteella valitseminen. Yliopistot suunnittelevat tämän väylän laajentamista.
Aiheesta voi keskustella 9. syyskuuta klo 23:een asti.