Hangon elokuinen päivä.
Sateinen kesä on nostanut Hangon Högholmenin luonnonsuojelualueella sienten lakkeja maan pinnalle. Aloitteleva sieniharrastaja tekee poikkeuksellisen löydön: maassa seisoo Aureoboletus projectellus -tatteja, joita ei Suomen kamaralla ole aiemmin tavattu. Löydöstä on kirjoitettu muun muassa Suomen Luonto -julkaisussa.
Lajilla ei vielä ole suomenkielistä nimeä.
Kyseessä on pohjoisamerikkalainen tattilaji, joka tavattiin Euroopassa ensimmäisen kerran vuonna 2007. Vauhdikas tatti oli vuoteen 2017 mennessä levinnyt Ruotsiin, Puolaan, Norjaan, Tanskaan ja Latviaan. Ja nyt siis Suomeen.
Maailmanvalloitusta ilmateitse
Suomelle uusia sienilajeja löytyy silloin tällöin. Niitä matkaa maan rajojen ja mantereiden yli ihmisen mukana. Nopealla arvauksella sen voisi olettaa olevan hyvä asia: saammehan lisää ruokasieniä Suomeen. Tosiasiassa monet maista toisiin matkaavista lajeista ovat haitallisia paikalliselle biodiversiteetille.
Nomajin luontosuunnittelijan, biologin, ja sienistä väitelleen filosofian tohtori Hanna Tuovilan mukaan sienet leviävät maasta toiseen ilmavirtojen mukana itiöinä, ja rihmastona maan ja muun eloperäisen materiaalin mukana. Puutarhat ja kasvien mukana siirreltävä maa on ainakin yksi siirtymäreitti.
Juuri mäntypuu saattoi olla Hangosta löytyneen tatin matkalippu Liettuaan, missä laji ensimmäisenä Euroopassa tavattiin. Suomeen se on Tuovilan mukaan todennäköisesti liidellyt Suomenlahden yli itiöinä.
– Todennäköisesti se on Pohjois-Amerikasta levinnyt männyntaimien tai muun puutavaran mukana. Tällaisia löydöksiä kutsutaan vieraslajeiksi, ja usein ne sitten osoittautuvat haitallisiksi vieraslajeiksi, Tuovila toteaa.
Leviäminen yleensä tapahtuu itiöiden tai maaperän rihmaston mukana. Niitä voi olla ihmisen vaatteissa, kengissä, tai esimerkiksi laukun pohjassa.
– Ja sitten on se ikävin tapa, jossa yritetään salakuljettaa kaikennäköistä kasvimateriaalia Suomeen, Tuovila sanoo.
Varsinkin haitalliset vieraslajikasvit ovat jo itsessään suuri ongelma. Ne valtaavat elinalaa täkäläisiltä kasveilta, ja syrjäyttävät alkuperäistä lajistoa. Useimmat vieraslajeina saapuneet sienitaudit ovat erityisen haitallisia.
– Mitä vähemmän kasveja ja maa-ainesta siirrellään maiden ja maanosien välillä, sitä parempi. Usein asiaa ei oikein voida estääkään, kun ihmiset liikkuvat ja vievät ties mitä kukkapurkkeja mukanaan muuttaessaan Suomesta Ontarioon, kertoo Suomen sieniseuran puheenjohtaja, sienistä väitellyt filosofian tohtori Janne Koskinen.
Syrjäyttääkö Hangon löydös suomalaisia lajeja?
Suomen luonnossa symbioosissa männyn kanssa eläviä sieniä ovat voitatti, kangastatti ja männynherkkutatti.
Hanna Tuovilan mukaan on mahdollista että Aureoboletus projectellus on kykenevä tehokkaampaan symbioosiin männyn kanssa. Näin ollen lajin on mahdollista syrjäyttää Suomen alkuperäisiä sienilajeja ja se voi aiheuttaa niiden populaatioille haittaa.
– Itse koen, että ihan varteenotettava riski tässä on olemassa, koska se on levinnyt niin kauhean nopeasti. Juuri tämä leviämisteho viittaisi siihen, että sillä on potentiaalia olla laji, joka syrjäyttää paikallista lajistoa.
Tästä syystä tutkijat epäilevät löydöstä haitalliseksi vieraslajiksi.
Osa Suomeen saapuneista uusista sienilajeista on hyvin pieniä tai muuten huomaamattomia. Esimerkiksi Suomelle uusia pieniä kotelosieniä löytyy sangen usein. Suomesta on löydetty myös useita kokonaan tieteelle tuntemattomia lajeja, jotka on kuvattu tiedemaailmalle uusina lajeina suomalaisten näytteiden perusteella.
– Osa on suuria, ja useimmiten tällaiset lajit ovat harvinaisia, vaikeasti tunnistettavia tai vasta maahan saapuneita. Esimerkkinä vuonna 2020 kääväkkäitä tutkinut ryhmä löysi 13 Suomelle uutta lajia. Lisäksi he löysivät lajin, josta havainto oli toinen maailmassa kautta aikain, Janne Koskinen sanoo.
Uusia lajeja tulee Suomeen Etelä-Euroopan suunnasta. Se näkyy esimerkiksi siinä, miten erittäin myrkyllinen ja ihmiselle vaarallinen kavalakärpässieni on nyt levinnyt pohjoiseen.
Kavalakärpässieni ei kuitenkaan ole vieraslaji, vaan se on levinnyt pohjoiseen luontaisesti, kun vuoden keskilämpötilat ovat muuttuneet sille suotuisemmiksi.
– Aikaisemmin sitä on löytynyt vain Suomen Ruissalosta ja nyt selvästi paljon kauempaa pohjoisesta. Voidaan sanoa, että leviäminen liittyy suoraan ilmastonmuutokseen, Hanna Tuovila toteaa.
Lajien leviäminen voi tuoda katastrofin tullessaan
Tutkijoiden mukaan sienten haitallisuudesta on vaikea keskustella, kun puhutaan uusista sienilajeista. Asia riippuu siitä, mitä tarkastellaan.
Metsäpatogeeneistä esimerkiksi saarnensurma on Suomeen levinneitä tauteja
– Ne voivat pahimmillaan tappaa suuria osuuksia isäntälajeista, jos näillä ei ole taudinaiheuttajia vastaan kehittynyttä vastustuskykyä. Samoin sammakoihin iskenyt kytridiomykoosi on levinnyt ympäri maailman, ja on tappanut useita sammakkolajeja sukupuuttoon, Janne Koskinen kertoo.
Hänen mukaansa yhtäällä leviämisen hyöty voisi olla se, että saamme uusia ruokasieniä. Toisaalla taas haittana mukana tulee kaikkea muutakin. Koskisen mukaan yhden ruokasienen saamisesta tuleva etu on mahdollisiin haittoihin nähden aika vähäinen.
– Itse en näe, että ihmisten mukana leviävistä lajeista uusilla tantereilla olisi kenellekään juuri mitään hyötyä. Ilmastonmuutoksen takia meille varmasti leviää jo ihan Manner-Euroopasta tuttuja lajeja enemmän kuin tarpeeksi, joten jokainen vieraslaji on vain potentiaalinen katastrofi, Suomen sieniyhdistyksen Janne Koskinen summaa.