Yli 40 prosenttia suomalaisista haluaisi jäädä eläkkeelle jo vuosia ennen varsinaista eläkeikää, ilmenee terveyskonserni Mehiläisen teettämästä tutkimuksesta.
Eniten lähtöhaluja on 31–55-vuotiailla, joista 49 prosenttia vastasi haluavansa jäädä pois töistä, ennen kuin virallinen eläkeikä koittaa. Lähes yhtä suuri osuus alle kolmekymppisistä ajattelee samalla tavalla ja yli 56-vuotiaistakin yli viidennes.
Tutkimukseen vastanneita pyydettiin ennen kysymyksiin vastaamista tarkastamaan oma eläkeikänsä laskurista.
Keskimäärin vastanneet halusivat jäädä työelämästä pois reilut kuusi vuotta ennen varsinaista eläkeikää. Alle kolmekymppisistä lähes puolet haluaisi pois töistä jo yli yhdeksän vuotta ennen eläkeikää.
Lisäksi 16 prosenttia kaikista vastaajista arvioi joutuvansa jäämään pois töistä vastoin tahtoaan ennen eläkeikää.
Työelämä koetaan yhä vaikeampana
Tulos on dramaattinen, sillä työ on paitsi taloudellisen turvan tuoja, myös hyvinvointiin merkittävästi vaikuttaja tekijä, sanoi Mehiläisen johtava työterveyspsykologi Suvi Suortamo tutkimuksen julkistustilaisuudessa.
Työ tuo identiteetin, paikan yhteiskunnassa, tyydytyksen tunnetta, onnistumisen kokemuksia ja yhteisöllisyyttä ja vaikuttaa myönteisesti terveyteen, kun olosuhteet ovat otolliset, hän sanoo.
Lähtöhalut johtuvat Suortamon mukaan työelämästä, joka koetaan yhä vaikeampana. Erityisesti henkinen kuormitus on lisääntynyt.
Työterveyslaitoksen työelämätutkimuksen mukaan jopa joka neljännes työikäisistä suomalaisista on vaarassa uupua.
– Rutiininomaiset työt ovat vähentyneet, kuormitus aivotyössä on kasvanut ja osa kokee, ettei pysy mukana.
Sairauspoissaolot todentavat
Kuormitus näkyy Mehiläisen sairauspoissaolodatassa, Suortamo sanoo.
– Mielenterveyssyistä johtuvat, erityisesti lyhyet oirelähtöiset sairauspoissaolot ovat edelleen kasvussa.
Työn jättämisen syyksi lähes 70 prosenttia ilmoitti tutkimuksessa halun nauttia elämästä. Toiseksi yleisin syy oli se, että työ ei ole koko elämän sisältö.
Tämä kertoo Suortamon mukaan toisaalta terveestä tasapainosta työn ja vapaa-ajan välillä. Vapaa-ajan arvostus on kasvanut tutkimusten mukaan jo pidempään.
Suurin osa niistä, jotka arvioivat joutuvansa jättämään työelämän vastoin tahtoaan, arvioivat syiden olevan terveydellisiä.
Asenteellisuutta iäkkäämpiä kohtaan
Parhaimmillaan työntekijä on kyselyn mukaan nelikymppisenä. Ammattitaitoa ja kokemusta on kertynyt, ja lapsiperheen ruuhkavuodet ovat ehkä jo helpottaneet, joten perheen ja työn yhdistäminen on helpompaa, Suortamo arvioi.
Eläkeikää lähestyvät työntekijät nähdään kyselyn mukaan työyhteisössä hiljaisen tiedon haltijoina ja tukipilareina. Heitä kohtaan on kuitenkin haitallista asenteellisuutta, Suortamo sanoo.
– Eläkeikää lähestyvältä ei välttämättä edes kysytä, miten hän haluaisi kehittyä työssään.
”Organisaation pitäisi korjata puutteita”
Väsyminen työelämään ja halu jäädä ennenaikaisesti eläkkeelle on yhteiskunnankin kannalta huolestuttavaa, sillä monella alalla on pulaa työvoimasta ja työuria pitäisi pikemminkin pidentää eikä lyhentää.
Töissä jaksaminen on painottunut liikaa yksilöiden vastuulle, Suvi Suortamo sanoo.
Pitkään on ollut vallalla käsitys, että vastuu motivaatiosta ja hyvinvoinnista on työntekijöillä, hän sanoo.
– Sen lisäksi, että ihminen itse johtaa hyvinvointia, organisaation pitäisi lähteä korjaamaan puutteita.
Itsensä johtamisella ei voi ratkaista kaikkea, vaan myös esihenkilön tukea tarvitaan.
– On tilanteita, jossa pitää sanoa että nyt teet näin, eikä kysyä, että miten sinä tämän ratkaisisit.
Onnistumisen kokemuksia tarvitaan
Kyselyn mukaan mielekäs työ ja joustot ovat tärkeimmät edellytykset pysyä työelämässä eläkeikään saakka. Lisäksi tarvitaan riittävä palkka ja merkityksellinen työyhteisö, Suortamo sanoo.
– Työntekijän pitää kokea olosuhteet sellaisiksi, että hän voi onnistua, hänen osaamistaan voidaan hyödyntää ja tekemistä arvostetaan.
Jos tämä kokemus puuttuu, kynnys haluta jäädä pois madaltuu, hän sanoo.
Työhyvinvoinnin parantamiseksi ja työurien pidentämiseksi esihenkilöiltä tarvitaan eri-ikäisten työntekijöiden ja esimerkiksi osatyökykyisten huomioimista johtamisessa, Suortamo sanoo.
Taloustutkimuksen Mehiläisen toimeksiannosta toteuttamaan kyselytutkimukseen verkossa vastasi 1 362 henkilöä kesäkuun aikana. Otos on valtakunnallisesti edustava ja se on painotettu iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan.
Tieto pitäisi saada käyttöön
Syitä tyytymättömyyteen ja työuupumukseen on monia, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen.
Muutos koskee myös nuoria, jotka kärsivät siitä, että he eivät esimerkiksi saa tukea työhönsä kokeneemmilta työntekijöiltä, hän muistutti Ylen Aamussa perjantaina.
Tietoa on, mutta toimia ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan lisää, Hakanen sanoi
– Meillä on paljon eri tahoja, jotka pitäisi saada toimimaan ja miettimään keinoja yhdessä.
Akava: Mallia muista Pohjoismaista
Akateemisesti koulutettujen Akava esittää työn pitkälti psyykkisen kuormituksen tunnistamiseen muutoksia muun muassa työlainsäädäntöön.
Akavan tekemän Pohjoismaisen vertailun mukaan Suomessa voisi ottaa opiksi esimerkiksi Tanskasta tai Ruotsista.
Siellä puututaan ja ennaltaehkäistään selkeästi riskejä, jotka lisäävät työn kuormittavuutta, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren sanoi Ylen aamussa.
Akavan mukaan työsuojeluvalvonnassa on todettu, että yli puolella työpaikoista on puutteita siinä, miten psykososiaalista kuormitusta hallitaan. Tarkastuksissa on löydetty selkeitä puutteita kuormittumisen terveysvaaran arvioinnissa.
Akavan tekemän selvityksen mukaan lainsäädäntöä tarvitaan avuksi, jotta esimerkiksi työsuojeluviranomainen voi puuttua havaittuihin riskeihin työpaikoilla. Nykyinen ohjeistus ei välttämättä velvoita työnantajaa.
Voit keskustella aiheesta 9.9. klo 23 saakka.