Loppuottelusarjat alkavat lauantaina 9. syyskuuta. Miesten finaalissa pelaavat Sotkamon Jymy ja Vimpelin Veto, naisten finaalissa kohtaavat Manse PP ja Porin Pesäkarhut. Yle Puheen Urheilukierros seuraa 1. finaaliotteluita kello 12.50 alkaen.
Pesäpallokausi huipentuu syyskuussa, kun sekä miesten että naisten loppuottelusarjat alkavat lauantaina 9. syyskuuta. Finaaleissa kohtaavat runkosarjan kärkiparit, kun miehissä pelaavat Vimpelin Veto sekä Sotkamon Jymy ja naisissa tamperelainen Manse PP sekä Porin Pesäkarhut.
Yle Urheilun lajiasiantuntijat Sami Partanen ja Antti Yli-Saunamäki kertovat tässä jutussa kolme pointtia, joita kannattaa seurata finaalisarjojen aikana. Partanen vastaa miesten peleistä ja Yli-Saunamäki naisten otteluista.
1. Yhteinen historia, voimakas psyykkaus
Asiantuntija Sami Partasen mukaan miesten loppuottelusarjassa korostuu joukkueiden pitkä yhteinen historia. Sotkamo ja Vimpeli ovat viimeksi kohdanneet finaaleissa kaudella 2017. Tuo loppuottelusarja oli seitsemäs peräkkäinen joukkueiden välillä.
Partasen mukaan talvella pelattu halli-SM osoitti, että pelissä on muutakin kuin vain yksi finaalisarja. Halli-SM:n loppuottelussa Sotkamo voitti Vimpelin kotiutuslyöntikilpailussa 2–1.
– Pesäpalloon kuuluu voimakas psyykkaus tai niin sanottu henkinen sodankäynti. Kannattaa seurata, miten se konkretisoituu finaaleissa.
Ennakkoon ajateltuna Vimpeli on vahvempi mestariehdokas, mutta finaalisarjassa asetelmia haetaan uudestaan. Partanen arvioi, että altavastaajana peleihin lähtevä Sotkamo joutuu miettimään, miten se horjuttaa Vimpeliä.
– Kaksi menestynyttä joukkuetta, jotka eivät halua antaa toiselle periksi. Se antaa sytykkeitä. Vuorotellen siellä on toinen noussut vahvemmaksi, niin se varmasti antaa sytytysnestettä tulevalle.
Partanen sanoo, että psyykkaus voi myös vaikuttaa tuomaripeliin: kuinka paljon tilaa annetaan toisen ärsyttämiselle?
– Veikkaisin, että tullaan näkemään kuumin finaalisarja pitkään aikaan.
2. Jokerit
Jokeri on pelaaja, jonka sisävuorossa oleva joukkue voi asettaa lyöntivuoroon missä vaiheessa tahansa. Yhden sisävuoron aikana joukkue saa käyttää kolmea jokeripelaajaa.
Vaikka pisteet tulevat etenemisistä eli juoksuista, jokereilla on usein isompi vaikutus lopputulokseen.
– Peli etenee hyvässä ja pahassa jokereiden kautta. Vähän vähemmän pesäpalloa seuranneena kannattaa pitää mielessä, että missään muussa lajissa vaihtopelaajalla ei ole noin suurta valtaa, Partanen huomauttaa.
Joukkueet hakevat jokereille ajolähtötilanteita ja kotiutuslyöntejä. Ajolähdössä kaikilla kolmella pesällä on etenijä, kotiutuslyönti on etenemisen mahdollistaminen kolmospesältä kotipesään.
– Jokerit ovat suurin yksittäinen erottava tekijä.
Tällä kaudella Sotkamon Roope Korhonen nousi kautta aikain parhaaksi lyöjäksi. Hänen takanaan listalla ovat 5. sijalla Vimpelin Jukka-Pekka Vainionpää ja 6. sijalla lymyävä Janne Mäkelä. Tämän kauden lyöjäkuninkuuden voitti niin ikään Korhonen, toiseksi ylsi Vainionpää ja neljänneksi Mäkelä.
Sotkamolla loistaa Korhonen, kun taas Hannes Pekkinen ja Aapo Komulainen ovat lyöntitilastoissa melko kaukana kärjestä. Partasen mukaan Vimpelin peli taasen kulminoituu jokereihin.
– Joukkueiden jokerit ovat varsin tasavahvoja, mutta Vimpelillä on Mäkelä. Hän on se erottava tekijä.
3. Muuttuvat olosuhteet ja kotikenttäetu
Partasen mukaan kannattaa myös seurata muuttuvia olosuhteita ja Vimpelin kotikenttäetua.
– Osuuko lyönti puuhun tai mainosaidan kulmaan? Vai liukastaako vesisade välineitä? Lajissa on paljon muuttujia, jotka eivät välttämättä ole omissa käsissä, Partanen kuvailee.
Vimpeli pelaa kotiottelunsa Saarikentällä, joka on haastava vierailijoille. Kenttä on keskellä Savonjokea sijaitsevalla saarella. Pallo voi helposti joutua veden varaan. Läpilyönnit niin kakkos- kuin kolmospesän puolelta hyvin todennäköisesti päätyvät jokeen.
– Se tahtoo mennä niin, että kun Vimpeli lyö pallon jokeen, tulee kunnari. Mutta jos vierailijat onnistuvat samassa, hallaa ei aiheudu niin paljon. Vimpeli torjuu pallot paremmin tai noutaa ne nopeammin joesta.
Partasen mukaan Sotkamon Hiukan pesäpallostadionilla kotijoukkueella ei ole samanlaista etulyöntiasemaa.
– Siellä peli on enemmän sattuman varassa, eli ovatko pomput puolesta vai vastaan. Siihen ei juuri pysty varautumaan.
1. Etenijät
Asiantuntija Antti Yli-Saunamäki sanoo, että Manse PP:n ja Porin Pesäkarhujen välisessä naisten finaalissa huomio kiinnittyy sarjakauden tapaan etenimisiin eli juoksuihin pesien välillä. Hänen mukaansa Manse on tällä hetkellä kokonaisvaltaisesti suvereeni, mutta etenkin juoksuvoimassaan.
– Ottelusarjan kannalta ratkaisevaa on, pystyykö Pori polttamaan tamperelaisten järjettömän nopean kärjen eli etenijänelikon Saaga-Angelia Raudasoja, Virpi Hukka, Kiira Kautto ja Ella Korpela.
Yli-Saunamäki arvioi, että Mansella ei ole tarvetta lähteä muuttamaan peliään. Finaalisarjassa yllätysvastuu on Porilla, ja etenkin heidän ulkovuoron etukentän pelaajillaan, jotka ovat Minttu Vettenranta, Emilia Itävalo ja Silja Syrjälä.
– Pärjääminen vaatii Porin etukentältä aika kovapäistä peliä, jotta heillä on mahdollisuus saada etenijät poltettua.
Manse venyi tällä kaudella 20 ottelun voittoputkeen, joka meni poikki toisessa välieräottelussa Lapuan Virkiää vastaan. 24 ottelun runkosarjassa Manse kirjasi 9,8 juoksua ottelua kohden, kun taas pudotuspeleissä on kertynyt 12,4 juoksua ottelua kohden. Porilla samat luvut ovat 8,5 ja 6,7.
– Tampereella on todella iso ero etenemisissä ja tuoduissa juoksuissa Poriin verrattuna. Heidän pelisapluunansa on niin vahva, että se lyö paineen vastustajalle – vastustajasta riippumatta.
2. Juoksujen lyöminen
Etenimisiin vahvasti kytköksissä on juoksujen lyöminen. Vaikka kolmospesälle asti päästäisiin, pitäisi etenijä vielä kotiuttaa. Yli-Saunamäen mukaan Pori on hieman kipuillut asian kanssa koko kauden ajan.
– Kun he ovat saaneet kotiuttamisen avattua, joukkue on ollut erittäin hyvä. Mutta jos Pori ei saa lyötyä ekaa juoksua, peli menee helposti tukkoon.
Kuka sitten pystyy lyömään Porin ensimmäisen juoksun? Asiantuntijan mukaan Pauliina Harinen, Tiia Peltonen ja Emilia Linna saavat kantaa vastuun. Yli-Saunamäki sanoo, että Manse varmasti pitää Porin läpilyönnit tiukassa, mutta ei myöskään halua antaa yksittäisiä kotiutuslyöntejä.
– Kannattaa seurata, miten Pori pelaa tamperelaisten lukkaria Venla Tanhuaa vastaan. Ovatko he aggressiivisia vai varovaisia kotiuttamisessa?
Finaaliparin lyöjät ovat varsin tasasuhtaisia, mutta kaksi Mansen pelaajaa ovat olleet pudotuspeleissä silmiinpistävän tehokkaita. Siri Eskola on kirjannut yhden kunnarin ja 24 lyötyä juoksua. Virpi Hukka taasen on huimasti edellä muita 61 kärkilyönnillään eli lyönnillä, jolla pisimmällä oleva etenijä pääsee liikkumaan pesien välillä.
– Kun katsotaan pudotuspelien lyöjätilastoja, Eskola on toisena, Anna Ala-Kauhaluoma kolmantena ja myös sijat 4 ja 6 ovat tamperelaisten nimissä. Jos Pori ei pääse rikkomaan Mansen etenijöiden pelaamista, ja hyvät lyöjät pääsevät lyömään heitä kotipesään, Tampere vie suvereenisti sarjan.
Jos Pori saa ulkopelissään paloja aikaan, eli tilannemäärä pienenee ja kotiutusyrityksiä tulee vähemmän, joukkueella on mahdollisuus haastaa Mansea.
– Silloin Porin sisäpeli riittää vastaamaan Tampereen juoksuihin. Tämä kytkeytyy vahvasti ykköspointtiin eli etenijöihin, koska lyöntien ja juoksujen kerrannaisvaikutus on niin suuri.
3. Kotiedun murtaminen
Manse pelaa ottelunsa Kaupin ja Pesäkarhut Porin pesäpallostadionilla. Sekä Pori että Tampere ovat tunnettuja kotiyleisönsä vahvasta tuesta. Siksi kotiedun murtaminen korostuu finaalisarjassa. Pelit aloitetaan Tampereella, joten Porilla on suurempi vuori kiivettävänä.
– Porin pitäisi voittaa edes kerran Tampereella. Mutta mikä on se keino, jolla Pori käy ryöstöretkellä Kaupissa?
Yli-Saunamäki kuvailee, että Tampereella kenttä on hieman pehmeämpi kuin esimerkiksi Porissa. Se vaikuttaa merkittävästi etenkin pienten eli lyhyinä lyötyjen pallojen käyttäytymiseen kentällä.
– Se antaa tietyltä osin suuremmat mahdollisuudet Manselle. Kaupissa Pori joutuu Mansen pienistä suoritutumaan todella hyvin, jos haluaa polttaa Tampereen nopeaa joukkuetta.
Yli-Saunamäki uskoo, että edessä on tiukka finaalisarja, joka ei missään nimessä ratkea kolmessa pelissä. Vaikka tamperelaiset saisivat avausjaksolla ”ketsuppipullon auki”, porilaiset pystyvät tasoittamaan toisella jaksolla ja voittamaan ottelun.
– Vaikka nähtäisiin muutama isompijuoksuinen jakso Mansen puolelta, se ei mahdollisesti vaikuta pelin lopputulokseen.
Pesäpallon loppuottelusarjat alkavat lauantaina 9. syyskuuta. Yle näyttää miesten ja naisten Superpesis-finaalit kolmansista otteluista eli 16.9. alkaen.
Päivitetty 8.33: Korjattu juttuun, että yhden sisävuoron aikana joukkue saa käyttää kolmea, ei kahta pelaajaa, kuten aiemmin virheellisesti kerrottiin.