Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ehdottaa teknologian valjastamista huumekuolemien ehkäisyyn. THL:n asiantuntijoiden mukaan esimerkiksi aktiivisuusrannekkeen tapaisilla mittareilla voisi olla mahdollista estää yliannostuksesta johtuva kuolema.
Suomessa on tavallista, ettei käyttäjä kuole yliannostukseen äkisti, vaan esimerkiksi nukkuessaan.
– Se tapahtuu usein niin, että ensin otetaan vaikkapa iso annos buprenorfiinia. Se ei sinänsä itsessään aiheuta vielä mitään, mutta sitten voidaan ottaa tunnin päästä jotakin muuta hengitystä lamaavaa, rauhoittavaa ainetta, jolloin niiden vaikutus kertaantuu, kertoo THL:n erityisasiantuntija Sanna Kailanto.
Buprenorfiini, kauppanimeltään muun muassa Subutex, on yleisin Suomessa väärinkäytetty opioidi. Huumekuoleman taustalla on usein Subutexin, alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden sekakäyttö.
Älyranneke ehtisi tunnistaa elintoimintojen heikkenemisen ajoissa ja hälyttää niin, että lähellä olevat ihmiset havaitsisivat tilanteen. Älypuhelimeen kytkettynä rannekkeen hälytys olisi mahdollista saada jollekin yhteyshenkilölle tai jopa hätäkeskukseen. Idea ei ole aukoton.
– Se tietenkin vaatii sen, että on älypuhelin ja siinä on vielä akkua, Kailanto pohtii.
Käyttäjät itse kokevat tarvitsevansa apua
THL on haastatellut vakavaan huumeriippuvuuteen sairastuneita. Kailannon mukaan moni heistä on avoin ajatukselle mittarin kantamisesta, kunhan laite ei ulkoisesti pistäisi silmään ja leimaisi käyttäjää.
– He kokevat itse tarvitsevansa apua huumekuolemien ehkäisyyn ja läheltä piti -tilanteiden tunnistamiseen. Heillä olisi halua käyttää laitetta, mikäli se olisi mahdollisimman neutraali ja helppokäyttöinen sekä tietysti mielellään arvoltaan sellainen, ettei sitä ei tarvitse suuressa rahapulassa myydä.
Laitteita voisi olla saatavilla huumeidenkäyttäjille suunnatuissa matalan kynnyksen palvelupisteissä, ja siellä vaihdettaisiin myös älylaitteen paristot. Erityisasiantuntija Sanna Kailanto arvelee, että idean pystyisi toteuttamaan kohtuullisin kustannuksin.
– En ole insinööri, mutta voisin ajatella, ettei se ole mahdotonta, koska nykyään jo hyvin edullisissakin aktiivisuuskelloissa on sykkeen ja happisaturaatiota mittaus. Oikeastaan ainut, mitä tarvitaan, on hälytyselementin lisääminen kelloon.
Kailannon mukaan esimerkiksi Kanadassa on luotu huumeidenkäyttäjille kännykkäsovellus, josta he voivat hälyttää nopeasti apua havaitessaan yliannostuksen vaaran. Monissa muissa maissa huumekuolemat tapahtuvatkin minuuteissa, kun käyttäjä ottaa liian suuren annoksen nopeasti vaikuttavaa opioidia.
THL listasi verkkosivuillaan kaikkiaan 12 keinoa huumekuolemien ehkäisyyn. Listalla on uusia avauksia, mutta enimmäkseen se koostuu tutuista keinoista, joiden hyödyntämistä pitäisi lisätä.
– Jokainen menetetty elämä on tragedia, eikä kenenkään pitäisi kuolla onnettomuuden seurauksen, jos se vain on estettävissä. Ennenaikaisia kuolemia pitää ehkäistä kaikin keinoin syystä riippumatta, Sanna Kailanto toteaa.
