Pääministeri Petteri Orpo (kok.) lähettää surunvalittelut Marokkoon siellä tapahtuneen maanjäristyksen takia. Hän kuvaa tilannetta järkyttäväksi. Kuolonuhreja on satoja.
Orpo kertoo, että ulkoministeriön tietojen mukaan suomalaisia oleskelee tai on matkalla Marokossa noin 200.
– Tällä hetkellä viranomaisten tiedossa ei ole yhtään suomalaisuhria. Tilannetta seurataan koko ajan tiiviisti, Ylen Ykkösaamussa vieraana ollut Orpo sanoi.
Suomi on myös valmis auttamaan, jos Marokolta tulee avunpyyntö.
Orpo: Biaudet'n äänestyskäyttäytyminen on RKP:n sisäinen asia
Eduskunta äänesti eilen perjantaina hallituksen luottamuksesta koskien rasismin vastaista tiedonantoa.
Hallituksen rivit pitivät äänestyksissä. Ainoastaan RKP:n kansanedustaja Eva Biaudet äänesti valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ja Wille Rydmanin (ps.) luottamuksen kohdalla tyhjää.
Orpo uskoo, että RKP käsittelee Biaudet’n toiminnan ryhmässään.
– Se on ennen kaikkea RKP:n sisäinen kysymys.
Lähtökohta on kuitenkin aina se, että hallituspuolueiden edustajat tukevat hallitusta ja sen ministereitä, Orpo lisää.
Perussuomalaisten kansanedustaja, historioitsija Teemu Keskisarja kuvasi eduskunnan täysistunnossa puheenvuorossaan esivanhempiamme ”Pohjolan neekereiksi” ja perusteli sanan käyttöä sillä, että sillä ei ole Suomessa historiallista painolastia.
Orpo huomauttaa Keskisarjan painottaneen puhuvansa historian kontekstissa.
– Mutta tämä osoittaa sen, että kuinka herkkä tämä kysymys on. Mieluummin jättäisin käyttämättä, vaikka olisi mikä konteksti, Orpo sanoi.
Orpo toivoo ammattiyhdistysliikkeeltä malttia
Kokoomus kävi vaalikampanjaa voimakkaasti valtion velkaantumiskierteen katkaisemisella. Nyt budjettiesityksessä huomiota on herättänyt se, että velkaantuminen tuntuu taittuvan todella hitaasti, koska velkaa otetaan ensi vuonna suunnilleen yhtä paljon kuin tänä vuonna.
Orpo selittää asiaa hallituksen saamalla perinnöllä, ”valtavalla alijäämällä”.
– Sanoimme jo ennen vaaleja, että tämä alijäämä on niin suuri, että sitä ei yhdessä vaalikaudessa voi hoitaa. Jos yrittäisimme kerralla hoitaa velkaantumisen pois, se tarkoittaisi erittäin suuria leikkauksia suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan.
Ammattiyhdistysliikettä puolestaan hiertävät muun muassa hallituksen aikeet rajoittaa lakko-oikeutta, leikata sosiaaliturvaa ja madaltaa irtisanomiskynnystä. Työmarkkinoilla voi rytistä, jos hallitus vie suunnitelmansa läpi.
Orpo vakuuttaa, ettei hallitus ole hautaamassa suomalaista tapaa päättää työmarkkina-asioista yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.
– Haluamme käydä aidot keskustelut työmarkkinajärjestöjen kanssa kaikista hallituksen kaavailemista uudistuksista.
Orpo toivoo malttia ammattiyhdistysliikkeeltä. Hänen mukaansa ilmassa on henkeä, että mielenilmaisuja tullaan näkemään.
– Uudistuksia on välttämätöntä viedä eteenpäin. Koitettaisiin tehdä niitä ensin yhteisymmärryksessä ja mahdollisimman paljon sopien.
Orpo pitää rakennusalan tilannetta vakavana
Rakennusalalla pelätään kiihtyvää konkurssiaaltoa. Elokuun aikana rakennusyritysten konkurssien määrä nousi 38 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Syynä on kohonneiden kustannusten lisäksi asuntomarkkinoiden hyytyminen.
Tilanne uhkaa vähentää asuntorakentamista lähivuosina. Uusien asuntojen tuotanto puolittuu jo tänä vuonna, eikä ensi vuosi näytä paremmalta, arvioi Rakennusteollisuuden pääekonomisti Jouni Vihmo Ylen haastattelussa sunnuntaina. Tänä vuonna aloitetaan 20 000 asunnon rakentaminen.
Orpo näkee tilanteen vakavana.
– Hallitukselle on tärkeää, että asuntotuotantoon ei tulisi täysin poikkeuksellista heiluntaa. Toimivat asuntomarkkinat takaavat asumisen maltillisen hintakehityksen, Orpo arvioi.
”Toivon, että löydämme kustannustehokkaita toimia”
Asuntorakentamisen vauhdittamiseksi ja alan yrittäjien tueksi on ehdotettu monia keinoja.
Rakennusteollisuuden (RT) toimitusjohtaja Aleksi Randell toivoi tiistaina A-studiossa että valtio panostaisi esimerkiksi tuettuun asuntotuotantoon, korjausrakentamiseen ja infrahankkeisiin, jotta rakennusalan yrityksille saataisiin töitä.
Vaihtoehtoja rakennusalan tukemiseen miettii parhaillaan myös valtiovarainministeriön ja ympäristöministeriön työryhmä. Orpon mukaan niiden pitää mahtua budjettikehykseen.
– Julkisessa taloudessa ei ole liikkumavaraa. Toivon, että löydämme kustannustehokkaita toimia, jotka eivät sotke markkinaa tai johda ylirakentamiseen, kertoo Orpo.
Orpon mukaan keinoja on löydettävä nopeasti.
– Nopeavaikutteisuus on tärkeää, koska emme halua keinoja, jotka vaikuttavat vasta vuoden tai kahden päästä, jolloin tilanne voi olla jo toinen. Asuntorakentamiseen liittyvien keinojen lisäksi esillä on ollut muun muassa infrahankkeiden laittaminen liikkeelle mahdollisimman nopeasti. Tähän pyritään löytämään ratkaisuja, Orpo arvioi.
* Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 10. syyskuuta 2023 kello 23:een saakka.