Hyppää sisältöön

Helsingin liikennöidyimmän tien läheltä voi poimia ilmaiseksi hasselpähkinöitä – pähkinöitä voi kasvattaa myös kotipihassa

Monet lehtometsät ovat täynnä ilmaista pähkinäherkkua, mutta harva vain tietää sitä. Erilaiset pähkinäpensaslajikkeet menestyvät myös kotipuutarhassa.

Helena Lappeteläinen
Avaa Yle-sovelluksessa

Helsingin liikennöidymmän tien, Mäkelänkadun varrella kasvaa pähkinäpensaita, joiden sadolla kuka tahansa voi herkutella. Vierestä kävelevät ihmiset eivät edes huomaa, että maassa on tarjolla ilmaiseksi hasselpähkinöitä.

Pähkinäasiantuntija Joel Rosenberg nappaa käteensä yhden ja muistuttaa, että Suomessa on syöty luonnosta pähkinöitä jo tuhansia vuosia.

Pähkinöiden kerääminen maasta kuuluu jokaisen oikeuksiin. Pensaasta niitä ei saa kuitenkaan repiä, kuten ei myöskään käpyjä saa ottaa männystä. Nämä Helsingin kaupungin alueella kasvavat hasselpähkinäpensaat ovat siis tarkoitettu meidän kaikkien iloksi. Pähkinäsatoa on tarjolla syys-ja lokakuun ajan.

Vihreään takkiin pukeutunut Joel Rosenberg pitää kämmenissään isoa kourallista hasselpähkinöitä. Hänen takana on iso hasselpähkinäpensas ja ja muita vihreälehtisiä puita.
Pähkinäasiantuntija, tietokirjailija Joel Rosenberg kerää syksyisin pähkinäsatoa luonnosta ja omalta pihalta Kuva: Jari Pussinen / Yle

Pähkinäpensasta kotipuutarhassa

Pähkinäpensaita kasvaa luonnonvaraisena erityisesti lehtomaisissa metsissä, jossa on ravinteikas maaperä ja riittävästi aurinkoa. Pähkinöitä voi kasvattaa myös kotipuutarhassa.

Tampereella asuva ja Laitilassa maatilaa pitävä Rosenberg innostui pähkinöistä ja niiden kasvattamisesta lähes 20 vuotta sitten. Ensimmäisen pensaan hän osti Arboretum Mustilasta. Nyt kuuden hehtaarin kokoisella tilalla kasvaa yli 160 pähkinäpensasta.

– Harva tietää, että Etelä-Suomessa ja Keski-Suomessa voi kasvattaa erilaisia pähkinäpensaita. Minulla kasvaa Laitilassa kymmeniä hassel-ja jalopähkinälajikkeita, jopa saksanjalopähkinää.

Mullan päällä makaavia hasselpähkinöitä suojuslehtiensä sisällä.
Kypsä hasselpähkinä irtoaa helposti suojuslehdistään Kuva: Jari Pussinen / Yle

Tuuli pölyttää ja satoa tulee

Rosenbergin innostus pähkinäpensaista lähti liikkeelle ajatuksesta tuottaa omavaraisesti ruokaa perheelle. Ruuan huoltovarmuuden takasivat aluksi erilaiset vihannekset, hedelmät, yrtit ja marjat. Ne eivät täyttäneet kuitenkaan riittävästi vatsaa. Sen vuoksi hän halusi istuttaa pihalleen rasvaa ja hiilihydraatteja runsaasti sisältäviä pähkinäpensaita.

Rosenbergiä kiehtoo pähkinöiden kasvattamisessa ravintoarvon ja maun lisäksi helppohoitoisuus.

– Pensaat tuottavat pähkinöitä kotipuutarhassa parin vuoden odottamisen jälkeen. Satoa kasvi tuottaa ilman hoitoa vähintäänkin seuraavat sata vuotta.

Ristipölytteisyydestä johtuen Rosenberg suosittelee hankkimaan pähkinäpensaita taimistolta vähintään kolme. Pölytyksen hoitaa tuuli.

Kotipuutarhurit voivat perehtyä tarkemmin pähkinäpensaiden kasvattamiseen Rosenbergin kirjoittamassa tietokirjassa ja hänen järjestämillään pähkinäkursseilla

Kahdessa muovisessa lokerikossa on erilaisia hasselpähkinöitä sekä jalopähkinöitä. Lokerikkojen kansissa on laput joissa pähkinöiden lajit on mainittu.
Rosenberg havainnollistaa kursseillaan, miten paljon erilaisia hasselpähkinä- ja jalopähkinälajikkeita Suomessa on mahdollista kasvattaa. Kuva: Jari Pussinen / Yle

Aromi tiivistyy vasta kuivauksessa

Rosenberg on kerännyt koriin runsaasti hasselpähkinöitä. Pähkinöissä olevan kovan kuoren hän rikkoo pähkinänsärkijällä. Muutama puraisu ja Rosenberg toteaa pähkinän olevan juuri sellainen kuin pitääkin - mauton.

Aromi kehittyy Rosenbergin mukaan vasta kuivauksen seurauksena.

– Aikaa hasselpähkinäaromin kehittymiseen vie vähintään kaksi viikkoa. Kuivatessa pähkinöistä haihtuu neste, jolloin maku tiivistyy ja ulkonäkö muuttuu ruskeaksi.

Kuivaaminen lisää samalla pähkinän säilyvyyttä. Pähkinä voi säilyä huoneenlämmössä usean vuoden ajan.

Rosenbergin perheessä pähkinöistä on tullut kaikkien yhteistä herkkua ja lapset ovat tottuneet paahdettujen pähkinöiden makuun. Rosenbergille on tärkeää luoda positiivisia odotuksia tulevaisuudelle.

– On ihanaa, kun tietää sadon tulevan joka syksy. Sekin on tiedossa, että joskus eläkkeellä on tarjolla kivaa puuhastelua, kun saa kerätä mitä erilaisempia pähkinöitä itselle ja jälkikasvulle.

Mies ja nainen seisovat asfalttisella kevyenliikenteen väylällä itseään paljon korkeamman Euroopanpähkinäpensaan alla.
Euroopan pähkinäpensas voi kohota jopa seitsemän metrin korkeuteen. Kuva: Jari Pussinen / Yle

Suosittelemme sinulle