Ylen kyselyyn vastanneet Lapin hyvinvointialueen aluevaltuutetut eivät ole valmiita lakkauttamaan terveyskeskuksia säästösyistä. Kysyimme asiaa aluevaltuutetuilta kun selvisi, että Lapha aikoo pienentää kustannuksiaan pysyvästi 45 miljoonalla eurolla vuodessa.
– Yhteinen ymmärrys on ollut, että terveyskeskusten lopettamisilla ei saada Lapissa aikaan muuta kuin kustannusten lisääntymistä. Sosiaali- ja terveysministeriön viesti on ollut, että erikoissairaanhoidon kustannukset ovat Lapissa suhteettoman suuret, joten perustason palveluita tulee enemmänkin vahvistaa kuin vähentää, kertoo vastauksessaan keskustan aluevaltuutettu Raija Kerätär.
Kyselyyn vastasi noin kolmasosa valtuustosta eli yhteensä parisenkymmentä aluevaltuutettua. Eniten vastauksia saatiin keskustalaisilta ja vasemmistolaisilta. Perussuomalaisilta tai kristillisdemokraateilta ei saatu lainkaan vastausta.
Samoilla linjoilla Kerättären kanssa ovat myös useat muut aluevaltuutetut. Jo Lapin pitkät välimatkat edellyttävät, että terveyskeskusverkko pysyy nykyisellä tasolla, toteaa keskustan aluevaltuutettu Janne Kaisanlahti.
– Se tuskin tuo säästöjä, että yksiköitä lopetettaisiin ja ihmisiä kuljetettaisiin entistä enemmän maakunnasta Rovaniemelle ja takaisin, Kaisanlahti selittää.
Vihreiden aluevaltuustoryhmän mukaan terveyskeskusten toimintaa pitää kuitenkin tarkastella kriittisesti esimerkiksi vuodepaikkojen käytön osalta.
– Puhuisin sote-asemista enkä terveyskeskuksista. Niiden palvelut tulevat varmasti jonkin verran muuttumaan, ennustaa keskustan aluevaltuutettu Mari Palolahti.
Erikoissairaanhoidon työnjako selkeäksi
Useat vastanneet uskoivat säästöjä syntyvän, kun erikoissairaanhoidon työnjakoa Läpin ja Länsi-Pohjan kesken järkevöitettäisiin.
Kokoomuksen Pekka Heikkinen taas lähtisi tasapainottamaan hyvinvointialueen taloutta purkamalla kahden keskussairaalan mallin niin, että jatkossa keskussairaaloita olisi vain yksi, mutta toimipisteitä kaksi. Heikkisen mukaan Rovaniemi toimisi päätoimipisteenä ja Kemin sairaalaan keskitettäisiin sellaisia toimintoja, joihin saataisiin Oulun yliopistosairaalan tuki.
– Jos kuluja ei saada kuriin, on siirryttävä suurempiin yksiköihin, mikä tarkoittaa Oulun yliopistosairaalan erityisvastuualueen kokoista aluetta. En pidä tätä parhaana vaihtoehtona, mutta se on vääjäämätöntä, jos emme saa itse tehtyä tärkeitä päätöksiä, Heikkinen toteaa.
Myös keskustan aluevaltuutettu Esko Tavia lähtisi tekemään muutoksia kahden keskussairaalan malliin. Hän muuttaisi Länsi-Pohjan keskussairaalan ympärivuorokautiseksi aluesairaalaksi.
Tavian mukaan Meri-Lapin perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut tulisi keskittää yhteen tai kahteen paikkaan, alueen vuodeosastoja lakkauttaa ja palveluja keskittää Länsi-Pohjasta vapautuviin tiloihin. Useita erikoissairaanhoidon toimintoja ja päivystystä voitaisiin hänen mukaansa keskittää Ouluun.
– Vastaavia toiminnan järjestelyjä voidaan tehdä myös Rovaniemellä, Tavia sanoo.
Mistä aluevaltuutetut säästäisivät?
Eniten kannatusta saavat päällekkäisten palveluiden keskittäminen, ostopalveluiden siirtäminen hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi ja vuokrafirmojen kautta palkattavan työvoiman vähentäminen.
– Ostopalvelut ovat lähes 450 miljoonan euron kokonaisuus. Tämän kokonaisuuden perkaaminen ja toimintojen vaiheittainen siirtäminen omaksi toiminnaksi tuottaa säästöjä, vasemmistoliiton aluevaltuutettu ja valtuuston toinen varapuheenjohtaja Reijo Viitala kertoo.
Moni aluevaltuutettu haluaisi myös tehostaa johtamista, vähentää kiinteistöjä ja panostaa perusterveydenhuoltoon.
– Esimerkiksi erikoissairaanhoidon kustannuksista säästyy, kun panostetaan peruspalveluihin, vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Tiina Huilaja selittää.
Muiden muassa Lapin sitoutumattomien aluevaltuustoryhmä on sitä mieltä, että palvelutuotanto on turvattava ja sitä on kehitettävä niin, etteivät palvelut heikkene.
Yhdestä asiasta aluevaltuutetut tuntuvat olevan yksimielisiä; hoitohenkilöstöä ei tule ainakaan vähentää. Osan mukaan omaa henkilöstöä on päinvastoin hankittava lisää - vaikka korotetulla palkkauksella ja työhyvinvointiin panostamalla.
– Meidän tulee kehittää työntekijöiden työoloja siten, että olisimme houkutteleva työnantaja ja ostopalveluiden sijaan saisimme riittävän määrän omia työntekijöitä, sanoo vasemmistoliiton aluevaltuutettu Jonna Parviainen.
Rahahuolia muillakin hyvinvointialueilla
Osa aluevaltuutetuista on sitä mieltä, että on vielä liian varhaista spekuloida säästöjen mahdollisia vaikutuksia hyvinvointialueella. SDP:n aluevaltuutettu Johanna Ojala-Niemelän mukaan valtuutetut saavat tällä vasta viikolla taustoituksen hyvinvointialueen taloudellisesta tilanteesta. Hänen mukaansa virkamiehiä on pyydetty tekemään esityksiä sopeuttamistoimiksi.
Aluehallituksen puheenjohtajan Tapani Melaluodon (kesk.) mukaan selvitystyötä tullaan tekemään muun muassa palveluverkoston, digitaalisten palveluiden ja erikoissairaanhoidon työjaon suhteen.
Vasemmistoliiton aluevaltuutetut Vesa Puuronen ja Pertti Hemminki kääntäisivätkin katseet leikkausten sijaan siihen, että hyvinvointialueille saataisiin lisää rahaa.
– Tilanne ei ole seurausta palvelujen liiallisuudesta vaan siitä, että edellinen ja nykyinen hallitus eivät ole varanneet tarpeeksi rahaa hyvinvointialueille. Säästöjen sijasta tai ohella pitäisi luoda poliittista painetta, jotta budjettiin varattaisiin ehdotettua suuremmat määrärahat hyvinvointialueille, Puuronen huomauttaa.
– Ottaen huomioon viime vuoden tilinpäätökset, indeksikorotukset ja muutoskustannukset on valtion hyvinvointialueille osoittama rahoitus noin 1,5 miljardia liian pieni. Laskennallisesti tämä tarkoittaisi Lapin hyvinvointialueelle noin 70–80 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Pelkästään tämän epäkohdan oikaiseminen ratkaisisi tämän vuoden alijäämäongelman, Hemminki sanoo.