Kouluilla on eritasoisia työkaluja puuttua oppilaiden ongelmakäyttäytymiseen. Usein kouluilta penätään vahvempaa puuttumista ongelmatapauksiin, mutta kaikkiin tilanteisiin lain sallimat keinot eivät taivu.
Kouluväkivalta ja -kiusaaminen on puhuttanut tällä viikolla. Ylen MOT-ohjelma kertoi 15-vuotiaan Joonaksen kokemasta kiusaamisesta, ja Turussa pitkään jatkunut väkivallan uhka johti alkuviikosta koululakkoon – ja julkisuudessa on ollut useita muitakin tapauksia.
Keskustelussa moni on pitänyt koulujen toimia riittämättöminä, ja vanhemmat ovat ihmetelleet, miksi väkivaltaisesti käyttäytyvä lapsi saa jatkaa koulunkäyntiä.
Yle kysyi Opetushallituksen opetusneuvos, juristi Laura Franckelta, millä keinoilla koulu voi reagoida Turussa tapahtuneen kaltaisiin tilanteisiin ja millaiset keinot kouluilta puuttuvat.
Varhaisessa vaiheessa tukea tarjolla
Koulu voi varhaisessa vaiheessa puuttua ongelmiin pedagogisilla järjestelyillä. Häiritsevästi käyttäytyvä oppilas voi saada esimerkiksi tukea opettajalta ja koulunkäynnin ohjaajalta.
Seuraavaksi mukaan tulevat kaikille koululaisille kuuluvat opiskeluhuollon palvelut. Näitä ovat kuraattorin, psykologin, kouluterveydenhoitajan ja lääkärin palvelut.
Mikäli tuki ei auta, on koulussa käytössä eriasteisia kurinpitotoimia. Näitä ovat ensi vaiheessa kasvatuskeskustelu oppilaan kanssa ja jälki-istunto.
Viime kädessä oppilas voidaan erottaa
Akuutissa uhkatilanteessa kyseeseen tulevat koulun turvaamistoimet.
Näitä ovat opetuksen epääminen enintään saman ja seuraavan päivän ajaksi, eli oppilas on pois koulusta. Muita turvaamistoimia ovat vaarallisen esineen poistaminen oppilaalta. Myös oppilaan tavaroita saa tarkistaa, mikäli tällä epäillään olevan koulussa vaaraa aiheuttava esine.
Viime kädessä käyttöön otetaan vahvimmat kurinpitokeinot, eli kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen koulusta.
Koulun henkilöstö on myös velvollinen tekemään sosiaaliviranomaisille lastensuojeluilmoituksen. Sitä kautta asia saattaa edetä lopulta lapsen huostaanottoon.
Entä jos koulun omat toimet eivät auta?
Turussa väkivalta oli ehtinyt jatkua yli vuoden ajan ja koulu oli yrittänyt puuttua tilanteeseen. Ratkaisu saatiin tapauksen noustua julkisuuteen, lapsen äiti kertoi Ylelle tiistaina tämän siirtyvän erityistukea tarvitsevien oppilaiden ryhmään.
Laura Francke muistuttaa, että lähtökohtana perusopetuksessa on inklusiivinen opetus, eli opetustapa, jossa kaikki oppilaat tarpeistaan riippumatta opiskelevat yleisopetuksen ryhmissä. Tästä voidaan kuitenkin tarvittaessa poiketa ja eri kunnissa on erilaisia opetusryhmiä.
Ennen erityisen tuen päätöksen tekemistä koulun on kuultava vanhempia, mutta asiasta päättää koulu. Huoltaja voi valittaa koulun päätöksestä, mutta se laitetaan täytäntöön, oppilas vaihtaa ryhmää ja oikaisuvaatimus käsitellään jälkikäteen aluehallintovirastossa.
Kouluturvallisuudesta kirjauksia myös hallitusohjelmassa
Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan on kirjattu kohtia, jotka liittyvät koulujen turvallisuuteen ja mahdollisuuksiin puuttua ongelmiin. Hallitusohjelmassa halutaan ”tarkastella opiskeluympäristön turvaamista.”
Lisäksi hallitusohjelmassa nostetaan esille aluehallintoviraston mahdollisuus valvoa kouluja. Tällä hetkellä se ei voi itsenäisesti tarkastaa koulujen toimintaa, vaan aluehallintovirastoon on ensin tehtävä oikaisuvaatimus tai kantelu koulun toiminnasta esimerkiksi kiusaamistapauksen hoidossa.
Opetusneuvos Laura Francken mukaan kaikkein tärkeintä on, että käytössä olevat keinot vastaisivat koulun todellista arkea.
– Että erilaisiin tilanteisiin olisi aina keinoja. Ettei yhdenkään lapsen tilanne jää välitilaan ja aina on joku ammattilainen, joka koululaisen asiaa hoitaa.