Mihin Suomi rahansa käyttää?

Petteri Orpon (kok.) hallitus kokoontuu tänään ensimmäiseen budjettiriiheensä.

Talouspolitiikan suurista suuntaviivoista hallituspuolueilla on jo yhteisymmärrys, ja osassa hankkeista valmistelu on jo pitkällä. Ensi vuoden budjetin pohjana on valtiovarainministeriön elokuun lopulla julkaisema ehdotus.

Ehdotuksen yksityiskohtia on vielä viilattu eri ministeriöiden ja valtiovarainministeriön neuvotteluissa.

Nähtäväksi jää, millä tavoin ne heijastuvat lopputulokseen. Vaikka hallitus on pyrkinyt pääsemään sopuun kiistakysymyksistä jo etukäteen, päätökset viimeistellään vasta budjettiriihessä. Keskusteluista ennakoidaan kuitenkin sopuisia.

Alustavan budjettiehdotuksen mukaan Suomen menot ensi vuodelle ovat 87,2 miljardia euroa ja Suomi ottaa lisää velkaa 10,1 miljardia euroa.

Kaksipäiväisen riihen aikana hallitus saa eteensä muutakin painavaa asiaa. Ensi vuoden budjettiesityksen lisäksi käsiteltävänä on vuosien 2024–2027 julkisen talouden suunnitelma ja kuluvan vuoden toinen lisätalousarvioesitys. Lisätalousarvioilla katetaan vuoden aikana syntyviä yllättäviä menoja.

Mihin budjettiriihessä kannattaa kiinnittää huomiota? Tässä viisi kiinnostavaa asiaa.

Neuvottelijat eivät voi ohittaa julkisen talouden laajempaa kuvaa. Näköpiirissä on synkkiä pilviä. Talouskasvu sakkaa Euroopassa ja etenkin alueen talousveturina tunnettu Saksa on ongelmissa.

Suomeen on ennakoitu enintäänkin vaimeaa kasvua ja jopa taantumaa.

Osa talousasiantuntijoista näkee, että hallituksen tulisi lykätä etenkin ensi vuodelle kaavailtuja leikkauksia heikentyvän taloustilanteen vuoksi. Hallitus aikoo leikata muun muassa sosiaaliturvaa.

Elinkeinoelämä on toista mieltä. Elinkeinoelämän keskusliitto on painottanut, että budjettiriihessä ei pidä pakittaa hallitusohjelman linjauksista.

Ainakin vielä elokuun lopulla valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) paalutti, että talouden tilannekuva ei ole muuttunut niin paljon, jotta talouden sopeutustoimia olisi syytä tarkastella uudelleen.

Kun talouskasvu heikkenee tai supistuu, se heikentää julkisen talouden tilannetta, toteaa julkistalouden professori Roope Uusitalo Helsingin yliopistosta. Se ei kuitenkaan välttämättä vielä heijastu budjettineuvotteluihin.

– Vaikka ennusteet ennakoivat talouskasvun hyytymistä ensi vuoden aikana, meillä on tällä hetkellä työttömiä vähän ja työllisiä enemmän kuin koskaan, Uusitalo toteaa.

Budjettiriihessä selvinnee, mikä hallituksen tilannekuva on ja muuttaako se suunnitelmia.

Sosiaali- ja terveyspalvelut nielaisevat jykevän siivun valtion budjetista. Hyvinvointialueiden toimet ovat tärkeässä roolissa hallituksen tavoitteiden saavuttamisessa. Hallituskauden aikana hyvinvointialueiden kustannusten kasvua halutaan hillitä 1,4 miljardilla eurolla.

Tehtävä ei ole helppo, sillä esimerkiksi tänä vuonna hyvinvointialueiden alijäämä on kipuamassa yhteensä yli miljardiin euroon.

Alueet etsivät säästökohteita parhaillaan. Osa hyvinvointialueista on jo muun muassa käynnistänyt yt-neuvottelut ja ilmoittanut osastojen ja terveysasemien sulkemisesta.

Hyvinvointialueiden rahoitukseen kaavaillaan ensi vuodelle 24,6 miljardia euroa.

Hallitus on linjannut, että se ei aio kiristää kokonaisverotusta.

Hallitusohjelmaan on kirjattu tuloverotuksen indeksitarkistus ja työn verotuksen keventäminen pieni- ja keskituloisia painottaen. Tuloveroja tarkistetaan joko ansiotaso- ja kuluttajahintaindeksin mukaisesti riippuen siitä, kumpi kasvaa nopeammin. Ansiotasoindeksi mittaa kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä.

Indeksitarkastus nipistää valtion tuloja ensi vuonna 648 miljoonalla eurolla.

Eniten tienaavien väliaikaisen kahden prosenttiyksikön niin sanotun solidaarisuusveron voimassaoloa aiotaan jatkaa ja matkakuluvähennyksen omavastuuosuutta nostaa. Omavastuuosuuden nostosta hallitus hakee ensi vuodelle 27 miljoonan euron säästöjä.

Hallitus aikoo myös keventää polttoaineveroa, ja se maksaa veronmaksajille arviolta noin 130 miljoonaa euroa ensi vuonna.

Hallitus aikoo myös nostaa väkevien alkoholijuomien ja viinien verotusta mutta alentaa oluen verotusta. Nikotiinipussit on tarkoitus saada tupakkaverotuksen piiriin. Näillä muutoksilla valtion kassaan tavoitellaan 63 miljoonan euron lisäverotuloja.

Syksy on alkanut rakennusalalla synkissä merkeissä. Ala pelkää konkurssimäärien jyrkkää kasvua ja työllisyyden laskua. Suhdanneherkkä ala on pyytänyt valtiota apuun vaikeassa tilanteessa.

Rakennusalan kyykkäämisen on pelätty vetävän mukanaan myös muita toimialoja. Hallitus on etsinyt keinoja, joilla asuntorakentamisen hiipumisen vaikutuksia voitaisiin pehmentää.

Hallitus on luvannut toteuttaa neljän miljardin euron investointiohjelman, joka koostuu muun muassa satsauksista väylähankkeisiin, korjausvelan purkuun ja raidehankkeiden edistämiseen.

Voisiko hallituksen investointiohjelmaan kirjattujen toimien kiirehtimisestä saada hankalaan tilanteeseen apua?

– Rakennusprojektit, joilla on työllisyyden kannalta todellista merkitystä, vaativat pitkää valmistelua ja suunnittelua. Tällaisten toimien pitäisi olla jo käynnissä, että ne helpottaisivat alan tilannetta ensi vuonna, julkistalouden professori Uusitalo huomauttaa.

Yksi budjettiriihen kimuranteista kysymyksistä koskee työttömyysvakuutusmaksuja. Työllisyysrahasto esittää työntekijöiden ja työnantajien työttömyysvakuusmaksujen alentamista ensi vuonna 1,4 miljardilla eurolla.

Maksujen alentamisen taustalla on parantunut työllisyystilanne ja rahaston nettovarallisuuden paisuminen liian suureksi. Osa maksujen alentamisesta, arviolta noin 200 miljoonaa, selittyy hallituksen toimilla. Hallitus aikoo leikata ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja lakkauttaa aikuiskoulutustuen. Näiden toimien myötä rahaston menot laskevat ja puskurin enimmäiskoko pienenee.

Työllisyysrahastoa hallinnoivat työmarkkinajärjestöt, ja varoilla rahoitetaan työttömyysturvan lisäksi muun muassa eläketurvaa.

Työntekijöille maksujen alentaminen tarkoittaa käytännössä ylimääräistä ”veronalennusta”. Hallituksessa on kuitenkin haluja käyttää ainakin osa rahoista talouden tasapainotukseen. Käytännössä tämä voisi onnistua esimerkiksi työllisyysrahaston maksuosuutta tai veroja korottamalla.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että hallitus olisi nappaamassa alennusvarasta vain pienen osan budjetin katteeksi. Pääministeri Orpo (kok.) totesi viime viikolla Ylen A-talk-ohjelmassa hallituksen miettivän, miten se saa hallituksen toimien vaikutuksesta syntyneen ylijäämän eli noin 200 miljoonaa vahvistamaan julkista taloutta.

Mikäli tämä toteutuu, palkansaajat ja työnantajat olisivat siis käytännössä saamassa noin 1,2 miljardin kevennykset.

Voit keskustella aiheesta 20. syyskuuta kello 23:een saakka.