Harva ehkä tietää, mutta Havis Amandan ikoninen patsas sijaitsee entisellä kaatopaikalla.
Kotitalousjätteitä tuotiin nykyiselle paikalle merenrantaan satoja vuosia ennen kuin taiteilija Ville Vallgren hahmotteli mielessään sinne suihkulähdettä.
Tässä jutussa selviää, mitä meidän kaikkien tunteman patsaan ympärille on vuosisatojen aikana kertynyt.
Museoviraston tutkijat iskivät lapionsa maahan Kauppatorilla sen jälkeen, kun Havis Amanda -veistos suihkulähteineen siirrettiin toukokuussa mittavaan peruskorjaukseen.
Arkeologiset kaivaukset aloitettiin Mantan vierestä.
Jätteiden läjitys kyseiseen paikkaan oli Museoviraston tiedossa. Tieto on merkitty 1800-luvun karttaan.
– Paikalle on kasattu osin kuivatusmielessä jätemaata, jossa oli ensisijaisesti puuta ja luuta, mutta myös muuta jätettä, kertoo tutkija Tuija Väisänen Museoviraston arkeologisista kenttäpalveluista.
Päivänvaloon on kaivettu tyypillistä asumisjätettä 200–300 vuoden takaa: punasaviastioiden ja liitupiippujen palasia, astia- ja pullolasia, posliiniastioiden kappaleita sekä paljon kotieläinten luita, luettelee kaivauksia vetänyt tutkija Tuija Väisänen.
Esinelöytöjen perusteella Helsinginniemen taloista tuotiin Havis Amandan paikalle esimerkiksi rikkoontuneita astioita jo mahdollisesti 1600-luvun lopulla.
Käytöstä poistetut esineet haluttiin etäämmälle omasta pihapiiristä.
Väisäsen mukaan astioiden joukossa on todennäköisesti myös meidän tuntemia tuotemerkkejä, kuten saksalaista Villeroy & Bochia ja kotimaista Arabiaa, vaikka leimoja ei esineissä ole toistaiseksi havaittu.
Astioiden palaset ovat pääasiassa 1700- ja 1800-luvuilta.
– Kiinnostavaa on tässä tapauksessa ajallinen kerrostuneisuus, ei niinkään yksittäiset astiat, Väisänen sanoo.
Kauppatorin maaperä on kostea. Se on edesauttanut nahka- ja puuaineksen säilymistä. Niiden löydöt ovat Helsingissä harvinaisia.
Kaivannoista paljastui esimerkiksi jäänteitä 1700-luvun kengistä, joista osa mahdollisesti entisöidään näytteille Kansallismuseoon tai Helsingin kaupunginmuseoon.
Nahkalöytöjä säilytetään Museoviraston pohjakerroksessa sijaitsevan varaston kylmiössä.
Suurikokoisissa minigrip-pusseissa on mustia läpysköitä, jotka muistuttavat mätiä banaaninkuoria.
Väisänen avaa yhden pusseista ja vetää esiin löydetyistä kengänpohjista parhaiten säilyneen.
Esineestä hahmottuu yllättävän selvästi matalakorkoisen ja teräväkärkisen kengän muoto.
Mantan juurelta löytyi satoja vuosia vanha laituri
Vähitellen Havis Amandan paikalle kasatusta kotitalousjätteestä tuli osa täyttömaata.
Rantaviiva siirtyi hieman merelle päin.
Törmälle tehtiin todennäköisesti 1600–1700-lukujen taitteessa laituri. Tämäkin on selvinnyt tänä kesänä tehdyissä kaivauksissa.
Tutkija Tuija Väisäsen mukaan laituri on nahkaesineiden lisäksi tähän mennessä kaivausten merkittävin arkeologinen löytö.
– Tällaisia laiturirakenteita ei ole tullut Helsingin alueelta tähän mennessä vastaan, hän sanoo.
Rakenteen puukappaleet olivat hyväkuntoisia. Museovirasto sai otettua niistä useita ajoitusnäytteitä, joiden avulla saadaan todennäköisesti uutta tietoa siitä, millainen Kauppatorin ranta on ollut aikaisemmin.
Arkeologiset kaivaukset jatkuvat patsaan paikalla vielä tänä syksynä. Seuraavaksi Museovirasto tutkii, mitä Mantan vanhojen, pari metriä paksujen kiviperustusten alta löytyy.
Korjaus 18.9. kello 18:09: Villeroy & Boch on saksalainen yhtiö, eikä hollantilainen, kuten jutussa alun perin kerrottiin.
Voit keskustella aiheesta 19.9. kello 23:een saakka.