Parveke ja kontakti sen kautta ulkoilmaan auttoi monia jaksamaan koronarajoitusten keskellä.
Lasitetut parvekkeet ovatkin Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Lena Jegardin mukaan selkeä trendi suomalaisessa rakentamisessa ja erikoisuus muualla maailmassa. Viime vuosina suosittua on ollut myös laajentaa parveke koko asunnon mittaiseksi.
Parvekkeet on Jegardin mielestä nähty tähän asti vain rakenneteknisten ominaisuuksiensa valossa. Ne ovat entistä kestävämpiä, vähemmän energiaa kuluttavia ja paremmin äänieristettyjä.
– Kestävällä ja vastuullisella rakentamisella on tarkoitettu usein vain teknisiä ratkaisuja. Kestävään rakentamiseen kuuluu kuitenkin myös se, että kodit rakennetaan viihtyisiksi niin, että ihmiset asuvat niissä mahdollisimman pitkään.
Jegardin tutkimuksen tarkoituksena onkin selvittää asukkaiden kokemuksia parvekkeiden hyödyistä ja haitoista sekä niiden vaikutuksista hyvinvointiin.
– On tärkeää tutkia niitä ominaisuuksia, jotka lisäävät parvekkeiden käytettävyyttä ja selvittää, millaisia vaikutuksia parvekkeilla on asukkaan terveyden kannalta.
Korona-aikana parvekkeet koettiin turvallisiksi tiloiksi. Monelle ne ovat myös ylimääräinen oleskelutila rentoutumiseen, leikkeihin ja harrastamiseen.
Jegardin mukaan lasitettu parveke onkin monelle yksi hyvän asunnon kriteereistä. Hän kuitenkin spekuloi myös mahdollisia haittoja. Kokonaan lasitettu parveke voi kesäisin olla niin kuuma, että tila jää käyttämättä.
– Se voi myös blokata merkittävästi huoneiston auringonvaloa tai osasta tuntua lasimaljalta, jossa ei ole yksityisyyttä.
Omat kokemuksensa parvekkeiden käytöstä voi kertoa osallistumalla Tampereen yliopiston tutkimukseen.
