Norjan jalkapallotähti Erling Haaland kertoi taannoin Logan Paulin podcastissa hätkähdyttävän asian palautumismetodistaan. Hän kertoi nukkuvansa suu teipattuna.
– Sinun pitäisi kokeilla teipata suusi.
– Öisin?, Paul kysyi.
– Kyllä, miksi ei. Tai kun treenaat. Vakavasti ottaen... Minä nukun sen kanssa, Haaland totesi.
Hengitysvalmentaja Patrick McKeown kertoi The Athleticin laajassa artikkelissa, että nukkumisesta suu teipattuna on merkittävää hyötyä. Hänen mukaansa metodia on käytetty ainakin 25 vuotta.
McKeown sanoo, että joka toinen aikuinen hengittää suun kautta. Hänen mukaansa se voi olla haitallista terveydelle.
Artikkelissa todettiin, että levossa nenän kautta hengitettäessä alaselkäkipujen riski on pienempi.
– Hengitys on hitaampaa, kun hengität myös nenän kautta. Se auttaa rentoutumaan paremmin, McKeown totesi.
McKeown luetteli, että nenähengitys lisää myös hapenottoa keuhkoista vereen, parantaa muistia sekä tarkkaavaisuutta.
McKeown on työskennellyt muun muassa tennispelaajien, pyöräilijöiden ja jalkapalloilijoiden kanssa.
Suomalaislääkäri tyrmää
Muun muassa NHL-pelaajien kanssa yhteistyötä tekevä unilääkäri, dosentti Henri Tuomilehto tyrmää kyseisen menetelmän urheilijoiden ja muidenkin ihmisten palautusmismetodina.
– Mitään tieteellistä näyttöä asiasta ei ole. Perustan lääketieteelliseen näyttöön. Pitää olla vankkaa näyttöä, että suosittelen jotain juttua isolle potilasryhmälle.
– Teippailussa ei ole sellaista hyötyä, joka löisi laudalta muut. Nämä ovat tällaisia vippaskonsteja, Tuomilehto tylyttää.
Hän sanoo, että monilla urheilijoilla perustekeminen palautumisen ja nukkumisen suhteen on heikolla pohjalla. Tuomilehto näkeekin, että teippaamista yritetään pitää jonkinlaisena ohituskaistana hakemaan ratkaisua omaan nukkumiseen.
Hän sanoo, että Haalandin tapauksessa on vaikea tietää taustoja, miksi norjalainen maalitykki teippaa suutaan tai nenäänsä yöllä.
– Kun hänen kasvonmallejaan katsoo, hän saattaa kuorsata. Se voi olla syy, miksi hän käyttää teippausta yöllä. Sitä varten olemassa on kuorsauskiskoja, joista on enemmän näyttöä, Tuomilehto sanoo.
– Jos joku kokee siitä olevan hyötyä, en voi sanoa, ettei sellaista kannata tehdä. En kuitenkaan lähde suosittelemaan sellaista, Tuomilehto viittaa suun teippaamiseen.
Haaland on yksi tämän hetken tunnetuimmista urheilutähdistä. Supertähtien esimerkit voivat helposti ruokkia tavallisia ihmisiä käyttämään erilaisia trendejä.
– Ihmiset lähtevät samaistumaan häneen tietämättä hänen taustojaan. Se on tosi vaarallista, etenkin kun mennään tällaisiin juttuihin, jotka eivät ole minkään hoitosuosituksen mukaisia.
– Voi olla joku tausta, että hän hyötyy siitä. Se, että porukka lähtee matkimaan, voi tuottaa päinvastaisen tuloksen, Tuomilehto huomauttaa.
”Ei mitään järkeä”
Haaland ei ole ainoa esimerkki suu teipattuna olevasta tähtiurheilijasta. Elokuussa levisi kuvia tennispelaaja Iga Swiatekista lyömässä harjoituskentällä palloa suu teipattuna.
Swiatek oli itsekin ymmällään kuntovalmentajansa Maciej Ryszczukin kehittämästä ideasta.
Nenähengityksen kannattajat uskovat, että siitä voi olla merkittävää hyötyä, kun puhutaan fyysisestä kunnosta ja korkeasta suorituskyvystä.
– On vaikeampaa hengittää, kun hengitän vain nenällä, ja sykkeeni nousee helpommin. Kaikki mitä tekee kentällä, muuttuu vaikeammaksi ja vaikeammaksi, kun teippi on suussa. Se parantaa kestävyyttä ja saa minut tekemään äärimmäisiä asioita, Swiatek kommentoi.
Tuomilehto kritisoi myös kyseistä harjoitusmetodia voimakkaasti.
– Ei ole mitään järkeä treenata suu teipattuna kiinni. Ihmisellä on oma ainutlaatuinen mekaniikka. Ihmisen elintoiminnot ja kaikki on säädelty niin hienosti, ettei sitä tarvitse itse miettiä.
– Ihminen hengittää silloin nenän kautta, kun ollaan levossa ja syketasot ovat matalat. Kun syketasot nousevat, kuuluukin hengittää suun kautta. Evoluutio ei ole muokannut siihen, ettemme hengittäisi suun kautta, kun ihminen rasittuu.
Hengitysvalmentaja McKeown on sitä mieltä, että ihmisen suuta ei ole varsinaisesti tarkoitettu hengittämiseen. Hän sanoo, että suu on syömistä, juomista ja puhumista varten. Nenän tehtävä on puolestaan hengittäminen ja haistaminen.
Niskasen nenäteippi
Viime talven MM-hiihdoissa Iivo Niskanen herätti huomiota nenäteipillään. Kyseistä kikkaa käytettiin urheilussa varsinkin 1990-luvulla.
Teipin avulla pyritään laajentamaan ylähengitysteitä. Sillä halutaan edesauttaa hapen kulkemista. Näin on etenkin tukkoisan nenän kohdalla.
Tuomilehto toteaa, ettei nenäteipeistä ole ainakaan mitään haittaa.
– Hyöty on kuitenkin aika marginaalinen. Veikkaan, että Iivonkin menestys perustuu paljon muuhun kuin nenäteippaukseen.
– Hänellä ei tainnut olla hirveän hyvä kausi, joten ei se nenäteippaus ainakaan mitään erikoista tuonut.
Tuomilehto kuitenkin lisää, että Niskanen kuuluu niihin oman lajinsa absoluuttisiin huippuihin, joilla perusasiat ovat viimeisen päälle. He etsivät nyansseja, joilla pienet marginaalit voidaan kääntää eduksi.
– Puhumme aivan maailman terävimmistä huipusta. Siellä kaikki muukin tekeminen on ihan viimeisen päälle -tasoa. Sitten ymmärrän, että voi kokeilla jotain juttuja.
Urheilijoilla tekemistä unen kanssa
Palautuminen on yksi menestyvän urheilijan elinehdoista.
– Unen aikana ihminen palautuu. Siihen urheilijoiden pitäisi satsata. Ei pelkästään määrällisesti vaan myös laadullisesti, Tuomilehto tiivistää.
Omassa työssään Tuomilehto keskittyy urheilijoiden kanssa etenkin siihen, miten heidän vapaa-aikansa tukee palautumista ja nukkumista. Hän puhuu yleisellä tasolla, että valtaosalla on tämän kanssa työtä tehtävänä.
– Urheilijoiden ymmärrys ja valinnat vapaa-ajan vietosta ja valinnoista tukevat huippu-urheilijan treenaamista.
Urheilijoiden arjessa on keskitytty jo pitkään ravintoon. On esimerkiksi ravintovalmentajia. Tuomilehdon mukaan uneen ei suhtauduta samalla ammattimaisella otteella kuin kaikkeen muuhun.
– Syödään lisäravinteita. Treenaamista seurataan kaikennäköisillä vempaimilla. Uni on kuitenkin edelleen pakollinen paha.