Eurajoki ja Harjavalta vetoavat kahdeksan muun kunnan kanssa valtioon, että Suomi ei perisi negatiivisia valtionosuuksia.
Satakuntalaiskuntien tämän ja ensi vuoden valtionosuudet ovat miinuksella. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kunnat joutuvat maksamaan valtiolle palveluista, joita valtio on kunnille määrännyt ja luvannut rahoittaa.
Tilanne johtuu sote-uudistuksessa päätetystä hyvinvointialueiden rahoitusmallista. Rahoituksen periaatteiden mukaan kenenkään verotus ei saanut nousta eikä yksikään kunta saanut hyötyä uudistuksesta.
Eurajoen kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen mukaan tilanne on ankea.
– Eurajoella negatiiviset valtionosuudet osuvat jo tälle vuodelle. Me maksamme 4,1 miljoonaa euroa tänä vuonna ja ensi vuonna summa nousee jo yli 4,8 miljoonaan. Meidän vuosibudjettimme on vajaa 40 miljoonaa, niin siitä voi jokainen ynnäillä, että kyllä sillä vaikutusta kunnan arkeen on.
”Lähettää oudon viestin kunnille”
Eurajoki ja Harjavalta ovat kymmenen suomalaisen kunnan joukossa, joille miinusmerkkiset valtionosuudet lankesivat.
– Tämä kuntajoukko on ollut hyvin aktiivinen kuluneen vuoden aikana. Olemme käyneet tapaamassa kuntaministeriä ja laatineet kirjelmiä siitä, ettei tällainen tilanne voi jatkua, Lakaniemi kertoo.
Harjavalta puolestaan joutuu maksamaan valtiolle tänä vuonna 1,2 miljoonaa euroa ja ensi vuonna yli 1,5 miljoonaa euroa.
– Valtiovallalle tämänsuuruinen tulo ei merkitse juurikaan mitään, mutta kunnille tämä saattaa olla katastrofaalista. Kunnat joutuvat ottamaan lainaa voidakseen maksaa velat valtiolle, toteaa Harjavallan kaupunginjohtaja Hannu Kuusela.
Kuusela sanoo, että valtion toiminta antaa kummallisen viestin kuntapuolelle.
– Tilanne on tämä pelkästään sen takia, että aikaisempina vuosina sote- ja elinvoima-asiat on hoidettu vastuullisesti Harjavallassa. Mielestäni ratkaisu tähän on se, että valtio päättää olla perimättä negatiivisia valtionosuuksi, Kuusela summaa.