Hyppää sisältöön

Lappiin povattu ennätysvilkas matkailutalvi työllistää pientä pelastuslaitosta – pelastusjohtaja: ”Vähän jännittää tai hermostuttaakin”

Ainakin kolmannes Lapin pelastustehtävistä liittyy tavalla tai toisella matkailuun. Turistit eksyvät erämaahan, törmäävät moottorikelkoilla ja heidän autonsa juuttuvat talvisille kelkkareiteille.

Pelastuslaitoksen siniseen takkiin pukeutunut pelastusjohtaja Markus Aarto  Lapin pelastuslaitokselta seisoo paloauton sivulla paloasemalla.
Lapin pelastusjohtaja Markus Aarto toivoisi, että matkailun tuoma lisärasitus huomioitaisiin Lapin pelastuslaitoksen rahoituksessa. Nyt niin ei ole. Kuva: Elina Ervasti / Yle
Annu Passoja

Lapin matkailijamäärien ennustetaan jälleen talvella lyövän uusia ennätyksiä. Matkailuyrittäjät iloitsevat, mutta Lapin pelastusjohtaja Markus Aarto ei.

– Pelastusjohtajana vähän jännittää tai hermostuttaakin, miten selvitään etenkin jos harva-alueella tulee paljon päällekkäisiä tehtäviä.

Aarto arvioi, että lähivuosina hälytysten kokonaismäärä nousee jo yli 5000 pelastustehtävään, ja niistä vähintään kolmannes liittyy tavalla tai toisella matkailuun.

Turistit liukastelevat ojaan vuokra-autoillaan, eksyvät erämaassa tai käristävät ruokia vuokramökissä niin, että automaattinen paloilmoitin hälyttää hätäkeskuksen. Pelastuslaitos kaartaa automaattihälytysten perässä satoja kertoja talvikaudella, vilkkaimpina päivinä kymmeniä kertoja.

Matkailijoita pyritään valistamaan erilaisista riskeistä, mutta sen voima näyttää varsin rajalliselta. Niin viranomaiset kuin matkanjärjestäjät yrittävät opastaa matkailijoita moottorikelkkailun riskeistä ja vuokramökkien palohälyttimistä. Viesti ei kuitenkaan vaikuta tavoittavan turisteja, jotka ehkä ovat Lapissa ensimmäisen ja viimeisen kerran.

– En usko, että tehtävämääriin pystytään lyhyellä aikavälillä vaikuttamaan valistuksella. Ainakaan toistaiseksi vaikutus ei ole näkynyt tilastoissa, Aarto toteaa.

Lento-onnettomuus eri juttu Helsingissä kuin Ivalossa

Pelastusjohtajan painajainen on turistibussin kolari tai lento-onnettomuus. Lapin talvisille kentille laskeutuu eri puolilta maailmaa kymmenien eri lentoyhtiöiden koneita.

Jos esimerkiksi Ivaloon laskeutuva turistikone joutuisi ongelmiin, paikalle saataisiin Aarton mukaan ehkä kaksi paloautoa ja kaksi ambulanssia.

– Sitten pitäisi lähteä hakemaan lisää yksiköitä ympäri Lappia ja ehkä ympäri valtakuntaa. Helsinki-Vantaan kentällä samanlaista konetta vastassa olisi noin 30 viranomaisyksikköä pelastuslaitokselta, poliisilta, ensihoidosta ja Finaviasta, Aarto vertaa.

Lentokoneen nokka ja taustalla teksti Ivalo Airport.
Ivalon lentoasema on Finavian pohjoisin lentokenttä. Kuva: Pasi Salminen / Finavia

Aarto toki tunnustaa, että Lapin pelastuslaitoksen resurssien ei voida olettaa nousevan samalle tasolle kuin neljä kertaa väkirikkaamman Helsingin

– Mutta kohtuullinen palvelutaso pitäisi pystyä joskus rakentamaan.

Vaikka Lapin väkimäärä on vain neljäsosa Helsingin määristä, hälytyksiä on kuitenkin puolet siitä mitä pääkaupungissa. Matkailun vaikutus on siis iso, mutta hyvinvointialueen rahoituksessa sitä ei huomioida mitenkään.

Jos lisärahaa tulisi, Aarto palkkaisi vakituisia työntekijöitä Muonioon, Kolariin ja Kittilään. Tunturi-Lapin suosituilla matkailualueilla on tällä hetkellä vakituisesti palomestari, mutta muuten ollaan sopimuspalokuntien varassa.

Suosittelemme