Hyppää sisältöön

Hallitus myisi valtion omistuksia, käynnistäisi liikennehankkeita ja miettii maakuntalentoja – katso, mitä on sopimatta budjettineuvotteluissa

Hallituksen budjettineuvotteluista odotetaan tietoja ensi vuonna käynnistettävistä liikennehankkeista sekä keinoja, miten hallitus vastaa asuntorakentamisen hiipumiseen.

Kuvayhdistelmässä rakennustyömaa, tutkimusta laboratoriossa, juna raiteilla sekä työvoimatoimiston esiteteline.
Hallituksen budjettineuvotteluista odotetaan tietoa vastatoimista asuntorakentamisen hiipumiselle, liikennehankkeiden toteutusjärjestyksestä sekä tutkimus- ja kehitysrahojen kohdentamisesta. Kuva: Pasi Takkunen / Yle, Grace Baey / Yle, Timo Leponiemi / Yle ja Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Ari Hakahuhta

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus näyttäisi selviävän ensimmäisestä budjettiriihestään ensi viikolla sopuisasti. Tämän viikon puolivälissä hallituksen keltaisesta budjettikirjasta oli pari sataa numeroriviä vielä auki. Se on vähemmän kuin tavallisesti.

Vaikka RKP ja perussuomalaiset eivät ole sietäneet toisiaan, kun hallitus on joutunut ottamaan kantaa ministereiden rasistisiin kirjoituksiin, maahanmuuttoon ja ihmisoikeuksiin, taloudessa on toisin.

Talouspolitiikka pitää hallitusta kasassa.

Kaikki hallituksen ministerit pääsevät käsiksi talouteen ensi tiistaina ja keskiviikkona hallituksen budjettineuvotteluissa. Monesta asiasta on rakennettu jo sopua avustaja- ja virkamiestasolla pitkin tätäkin viikkoa.

Hallituspuolueiden puheenjohtajien niin kutsuttu nelikko kokoontuu vielä ennen budjettineuvotteluja, todennäköisesti sunnuntaina pohjustamaan kaikkien ministereiden yhteistä riihtä.

Tässä jutussa listataan budjetin asioita, jotka ovat vielä ratkaisematta.

Leikkauksia on tulossa, mutta myös maksuhelpotus työntekijöille

Monet ensi vuotta koskevat leikkaukset sovittiin jo hallitusneuvotteluissa. Esimerkiksi asumistukea on tarkoitus leikata ensi keväästä alkaen sitä mukaan kuin tukia saavien tilannetta tarkistetaan. Omistusasuntoihin tuki on päättymässä ensi vuoden syyskuun alussa.

Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että työntekijät ovat saamassa suureksi osaksi omaksi hyödykseen työttömyysvakuutusmaksun alennuksen. Hallitus ei nappaa sitä velkaisen budjetin katteeksi kuin osaksi.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että noin 3600 euroa kuukaudessa ansaitseva palkansaaja saa ensi vuonna verojen jälkeen suunnilleen reilut 150 euroa enemmän puhtaana käteen. Tässä laskelmassa on mukana jo se, että hallitus nappaisi valtiolle ensi vuonna jotakin kautta sen osan maksualennuksesta, joka johtuu hallituksen toimista. Jos näin ei käy, puhtaana käteen jäävä summa nousee noin 180 euroon.

Valtiovarainministeriössä arvioidaan, että hallituksen ansiota on noin 200 miljoonaa euroa työnantajien ja työntekijöiden yhteensä saamasta noin 1,4 miljardin euron maksualennuksesta. Valtion ottaa omansa joko jollain maksukorotuksella tai muulla tavalla ensi vuonna tai myöhemmin.

Sekä valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) että pääministeri Petteri Orpo ovat puhuneet tämän suuntaisen ratkaisun puolesta.

Pääministeri Petteri Orpo lupasi Ylen A-talk -ohjelmassa torstaina, että palkansaajat saavat hyödykseen työttömyysvakuutusmaksun alennuksen lukuun ottamatta sitä osuutta, joka johtuu hallituksen säästöpäätöksistä.

Toimet haussa asuntorakentamisen hiipumisen vuoksi

Hallitus miettii, miten se lievittäisi asuntorakentamisen vähenemisestä syntyvää työttömyyttä ja vaikutusta koko maan taloustilanteeseen. Kovin suuria tukiratkaisuja ei ole luvassa. Kyse on korkeintaan kymmenistä miljoonista euroista.

Korjausrakentaminen muistuttaa eniten hiipunutta asuntorakentamista. Voi siis olla, että tukitoimet kohdistuvat jollakin tavalla asuntojen korjausrakentamisen vauhdittamiseen. Esimerkiksi ruuhka-Suomessa on taloyhtiöitä, joilla on tarve vanhojen asuinrakennusten remontointiin.

Aiempina vuosina kansalaisia on kannustettu esimerkiksi energiaremontteihin verotuksen kotitalousvähennyksen korottamisen avulla. Tätäkään mahdollisuutta ei ole suljettu kokonaan pois. Ongelmana on kuitenkin se, että tapa ei ole täsmällinen, kohdistuu osittain ilman tukeakin tehtäviin remontteihin ja merkitsee verotulojen menetyksiä valtiolle.

Samoin asuntolainojen korkovähennyksen palauttaminen käyttöön jollakin tavalla tulisi kalliiksi valtiolle.

Kaikki uudet tuet ovat valtion näkökulmasta hankalia. Velkaantumisen vuoksi hallitus pyrkii muutenkin pikemminkin leikkaamaan menoja kuin luomaan uusia.

Nyt haussa on täsmätoimia. Valtiovarainministeriön arvio on, ettei asuntorakentamisen hiipuminen johda syvään taantumaan.

Hallitus myisi valtion omistuksia, jotta saisi rahaa liikennehankkeisiin

Hallitus sopi ohjelmassaan neljän miljardin euron hankkeista, jotka on tarkoitus rahoittaa valtion omaisuutta myymällä. Myyntikohteet ovat vielä auki, mutta paljon lasketaan valtion omistamien pörssiyhtiöiden osakkeiden varaan.

Rahaa on tarkoitus saada jonkin verran myös valtion omistamien pörssiin listaamattomien yhtiöiden pääomista ja Valtion asuntorahastolta.

Myyntirahat on tarkoitus käyttää esimerkiksi tie- ja ratahankkeisiin, väylien korjausvelan purkamiseen ja hoitojonojen purkuun. Hallitusohjelmassa on listattu niin Savon kuin Karjalankin rataa, vitostietä ja Turun tunnin junaa.

Ensi viikon budjettineuvotteluissaan hallitus sopinee noin 0,5 – 1,0 miljardin euron hankkeiden kohteista. Loput kohteet ratkotaan sitten seuraavien vuosien lisäbudjeteissa.

Tutkimukseen ja kehitykseen neljännesmiljardi, elinkeinoelämä etunenässä

Hallitus on sopimassa myös tutkimus- ja kehitystoimintaan noin 250 – 280 miljoonan euron lisärahoitusta. Neuvoteltavana on, miten rahaa jaetaan suoraan yritysten hankkeisiin ja toisaalta esimerkiksi Suomen Akatemialle ja korkeakouluille.

Painotus saattaa olla elinkeinoelämässä. Kysymys olisi todennäköisesti erillisten hankkeiden rahoittamisesta sekä lisärahoituksesta innovaatiorahoituskeskus Business Finlandille.

Hallitus tavoittelee myös korkeakoulujen ja elinkeinoelämän nykyistä parempaa yhteennivomista tutkimus- ja kehityshankkeissa. Tutkimuksella ja kehittämisellä yritetään potkia talouskasvuun lisää vauhtia.

Maakuntalentojen tukeminen vielä auki

Budjettineuvotteluissa pöydälle nostettaneen myös maakuntalentojen tuki. Valtion ostaa maakuntalentoja Helsingistä Kemi–Tornion, Kokkola–Pietarsaaren, Kajaanin, Jyväskylän ja Joensuun lentoasemille ensi huhtikuun loppuun asti. Jatko on avoinna.

Kokoomus, perussuomalaiset, ruotsalainen kansanpuolue ja kristillisdemokraatit sopivat hallitusneuvotteluissa verojen alennuksista ja korotuksista. Nyt muutokset viedään myös keltaiseen budjettikirjaan, hallituksen viralliseen esitykseen.

Kiinteistöveroa korotetaan tonttien osalta. Veron alarajaa korotetaan. Se tarkoittaa sitä, että 245 kuntaa joutuvat nostamaan tätä veroa.

Oluiden vero laskee ensi vuonna. Sen sijaan viinien ja väkevien alkoholien vero nousee. Nikotiinipussit muuttuvat veronalaisiksi tupakkatuotteiksi eli vero nousee.

Bensiinin ja dieselin vero kevenee ensi vuonna noin viisi senttiä litralta. Sillä korvataan odotettavissa olevaa hintojen nousua, kun ilmastonmuutoksen hillitsemisen vuoksi lisätään kalliimpien biopolttoaineiden osuutta polttoaineissa vuonna 2025.

Vanhimpien ja suuripäästöisimpien autojen ajoneuvoveroa kevennetään. Huojennus on keskimäärin noin 28 euroa niille autoille, jotka kuuluvat kevennyksen kohderyhmään.

Voit keskustella hallituksen budjettineuvotteluista lauantaihin 16.9.2023 kello 23 saakka. Napauta jutun jälken keskustele-painiketta.

Suosittelemme