Hyppää sisältöön

Päättäjäpula vaivaa pieniä kuntia – valtuusto saattaa kutistua kesken kauden

Esimerkiksi Keski-Suomessa Multialla yhden päättäjän ero on jättämässä pysyvän aukon valtuustoon. Pienissä kunnissa voi oikeusministeriön mukaan olla syytä harkita valtuuston kokoa entistä tarkemmin.

Kunnan talo multia
Multialla kuntavaaleihin on ollut viime vuosina vaikea löytää ehdokkaita, mikä näkyy varavaltuutettujen harvalukuisuutena. Kuva: Isto Matias Janhunen / Yle
Virpi Kotilainen

Pienen Multian kunnan valtuustoon valittiin vuoden 2021 kuntavaaleissa 17 jäsentä. Valtuustopaikoista ei alle 1500 asukkaan kunnassa käyty kovaa kisaa, vaan puolueilla oli täysi työ löytää ehdokkaita listoilleen.

Listojen niukkuutta kuvastaa se, että kaksi puoluetta sai Multialla kaikki ehdokkaansa valtuustoon: keskusta peräti kahdeksan ja vasemmistoliitto kaksi valtuutettua. Varavaltuutettuja ryhmillä ei näin ollen ole.

Tilanne ei ole outo muissakaan pienissä kunnissa.

Keski-Suomessa varavaltuutettu puuttuu joltakin poliittiselta ryhmältä ainakin kolmessa muussakin pienessä kunnassa eli Kannonkoskella, Kinnulassa ja Luhangassa.

Muliltan kunnanvaltuutettu ja valtuuston puheenjohtaja.
Elisa Murtomäki kertoo, että Multialla tehtiin ennen kuntavaaleja yhteistyötä jopa yli puoluerajojen ehdokkaiden löytämiseksi. Kuva: Isto Matias Janhunen / Yle

Varahenkilön puuttuminen luo paineita valtuutetuille, sillä kokouksesta ei voi jäädä pois ilman erittäin painavaa syytä, kunnanhallituksen puheenjohtaja Elisa Murtomäki sanoo.

Kunnanjohtaja Arto Kummala tosin huomauttaa, että Multialla on korona-ajan jälkeenkin voinut hybridimallin mukaisesti osallistua kokouksiin joko kunnantalolla tai etänä.

– Sitä kautta olemme saaneet meidän valtuutetut paremmin niin sanotusti ”langan päähän” päättämään asioista, Kummala toteaa.

Multian kunnanjohtaja
Multian kunnanjohtaja Arto Kummala ei pidä valtuuston pienenemistä yhdellä hengellä vielä ongelmallisena. - Päätöksenteko on yhtä vankkaa kuin tähänkin saakka, hän uskoo. Kuva: Isto Matias Janhunen / Yle

Nyt varavaltuutettujen puute on kuitenkin konkretisoitumassa Multialla.

19-vuotiaana valtuustoon valittu Jani Lähdeaho (kesk.) on jättänyt valtuustolle eronpyyntönsä paikkakunnalta muuton takia, ja kun valtuusto vahvistaa hänen eronsa, Multian valtuusto muuttuu 16-jäseniseksi.

Multian tilanne ei ole vielä huolestuttava, sillä kuntalain mukaan valtuusto on päätösvaltainen silloin, kun kaksi kolmasosaa valtuutetuista on paikalla.

Vaalilaki puolestaan määrää, että jos valtuuston koko – eli valtuutettujen lukumäärä – putoaa vaalikaudella alle kolmeen neljännekseen säädetystä määrästä, valtuuston puheenjohtajan on ”saatettava asia oikeusministeriön tietoon”.

Multian kunananvaltuustosali ja puheenjohtajan nuija.
Lain mukaan alle 5000 asukkaan kunnan valtuustossa on oltava vähintään 13 valtuutettua. Multialla oli viime vuoden lopussa 1477 asukasta. Kuva: Isto Matias Janhunen / Yle

Ministeriö voi tuolloin määrätä kuntaan täydennysvaalit. Näin ei ole tiettävästi koskaan käynyt, sanoo vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä.

– Ajasta ennen 60-lukua en mene takuuseen, mutta tiettävästi valtuustot ovat pystyneet toimimaan vähintään tällä kolmella neljänneksellä koko vaalikauden ajan, Jääskeläinen täsmentää.

Oikeusministeriöllä ei ole tilastotietoa siitä, onko varavaltuutettujen vähäisyys viime vuosina johtanut aiempaa useammin valtuuston pienenemiseen kesken kauden, mutta viitteitä tästä on Jääskeläisen mukaan havaittavissa.

– Ei voi sanoa, että tämä olisi yleinen ongelma, mutta ehkä niitä on jonkin verran enemmän kuin aiempina vuosikymmeninä, vaalijohtaja arvioi saamiensa yhteydenottojen perusteella.

Multian kunnanvaltuustosali
Multian valtuustosaliin mahtuisi nykyistä suurempikin päättäjäjoukko, mutta jatkossa määrä todennäköisimmin pienenee. Kuva: Isto Matias Janhunen / Yle

– Kunnat voivat itse tätä säätää päättämällä valtuuston koosta. Jos se jää kovin suureksi, tällaiset ongelmat voivat jatkossa yleistyä, Jääskeläinen varoittaa.

Aina valtuuston pienentäminenkään ei auta. Toinen Suomen tämän hetken pienimmistä valtuustoista on Pelkosenniemellä, ja siellä 13-jäseninen valtuusto uhkaa kesken kauden kutistua alle säädetyn vähimmäiskoon.

Kesällä yksi valtuutettu kuoli eikä hänellä ollut varavaltuutettua, ja tänään Pelkosenniemen valtuusto käsittelee kahden muun varsinaisen ja yhden varavaltuutetun eronpyyntöä.

Esityksen mukaan erot hyväksytään, minkä jälkeen valtuusto jatkaisi 10-jäsenisenä. Kummallakaan eroavalla ei ole varavaltuutettua – perussuomalaisten ainoan valtuutetun Piia Taipolan varavaltuutettu Tuomo Ahola on samassa kokouksessa eroamassa valtuustosta.

Pelkosenniemen valtuusto on ainakin toistaiseksi siis toimintavaltainen, mutta kokousten päätösvaltaisuus edellyttää jäljellejääviltä valtuutetuilta korkeaa osallistumisintoa.

Multian keskusta osuuspankki
Puolentoista vuoden päästä Multiankin kylänraitilla etsitään taas uusia ehdokkaita kuntavaaleihin. Kuva: Isto Matias Janhunen / Yle

Multialla päättäjäpula ei ole uutta, sillä poliittiset ryhmät ovat aiempinakin vuosina toimineet ilman varavaltuutettua. Valtuusto on myös toiminut vajaalukuisena aiemmilla kausilla.

Tällä kertaa Multian päättäjät ovat kuitenkin alkaneet vakavasti keskustella valtuuston koon pienentämisestä seuraavalla vaalikaudella.

– Erittäin todennäköistä on, että tullaan pienentämään jo seuraavalle kaudelle valtuuston kokoa, Elisa Murtomäki sanoo.

Uhkaako päättäjäpula kunnan itsenäisyyttä?

Keskustan Multian paikallisyhdistystä johtava Murtomäki myöntää pelkäävänsä sitä, löytyykö valtuustoon jatkossa ehdokkaita.

– Jos ei valtuustoa saada kasaan, niin eihän siinä varmaan muuta vaihtoehtoa ole kuin lähteä liittymään johonkin suuntaan, hän toteaa.

Mitä mieltä multialaiset ovat valtuustonsa pienenemisestä? Katso video tästä:

Yle kyseli syyskuisena arkipäivänä multialaisilta mielipiteitä valtuuston koosta.

Suosittelemme