Hallituksen pyrkimys säästää toimeentulotuen saajien asumismenoista saa kriittistä palautetta lausuntokierroksella. Esityksen mukaan toimeentulotuen saajat ohjattaisiin jatkossa hankkimaan halvempi asunto, jos heidän vuokransa ylittää vuokranormin.
Jos normin ylittäville menoille ei löydy laissa määriteltävää erityistä perustetta, olisi toimeentulotuen saajalla kolme kuukautta aikaa muuttaa halvempaan asuntoon, jotta hänen tukiaan ei leikattaisi. Hallituksen tavoite on, että lainmuutos astuisi voimaan ensi vuoden heinäkuussa.
Muutoksen lasketaan vähentävän toimeentulotukimenoja 31 miljoonalla eurolla, mikä jakautuu puoliksi kuntien ja valtion kesken. Työllisyyden lasketaan kasvavan 1 200 työllisellä. Hallituksen esityksessä lasketaan, että yli 56 000 toimeentulotukiasiakasta asuu nykyään asunnossa, jossa menot ylittävät Kelan asumismenonormin.
Häätöjen ja maksuhäiriömerkintöjen pelätään kasvavan
Lausuntokierroksella monet esitystä kommentoivat tahot huomauttavat, että edullisista vuokra-asunnoista on jo ennestään pulaa varsinkin kasvukeskuksissa.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Mikko Sarja huomauttaa, että kun kyse on toimeentulotuen kaltaisesta viimesijaisesta tuesta, ei sen edellytysten arviointia voida perustaa viranomaisten päättämiin raja-arvoihin ilman yksilöllistä, perheen tilanteen huomioivaa harkintaa. Sarja pitää perusteltuna, että esitys viedään eduskunnassa myös perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi, jos se etenee nykyisen mallisena.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunnossa eritysasiantuntija Marko Leimio arvioi muutosten uhkaavan johtaa siihen, että asuntomarkkinoilla syrjintää kokevien ihmisten määrä tulee lisääntymään.
– Muutos voi johtaa hakijoiden taloudellisen tilanteen kiristymiseen, häätöihin, maksuhäiriömerkintöihin sekä ohjautumista ruoka-avun ja diakoniatyön piiriin.
Vanhusasiavaltuutettu huomauttaa, että vaikka esitys sallii korkeammat asumismenot esimerkiksi heikon terveyden tai toimintakyvyn alenemisen perusteella, voi perusteiden arvioiminen tuottaa runsaasti lisätyötä jo valmiiksi kuormittuneille palveluille.
Eläkeläisillä ei myöskään juuri ole mahdollisuuksia vaikuttaa omaan tulotasoonsa. Toimeentulotuen tarve on noussut iäkkäiden ihmisten parissa liki neljänneksen vuoden 2015 jälkeen, valtuutettu toteaa.