Hyppää sisältöön

Muinaiseen hirsipuumetsään rakennetaan poikkeuksellinen retkeilyreitti, joka yhdistää uudella tavalla luontokasvatusta ja pelillisyyttä

Metsähallitus rakentaa Sanginjoen luonnonsuojelualueesta uuden luonnonsuojelun ja ennallistamisen näyteikkunan, jossa korostuu myös kävijöiden yhdenvertaisuus ja esteetön liikkuminen pitkin jokivartta.

Moska, kolme puutappia ja moottorisaha sekä tuoreita lastuja asetettuna pitkospuiden päälle, taustalla näkyy nuotion savua ja metsää.
Sanginjoen vanhaan metsään rakennetaan uusi luonnonsuojelualue. Tänä kesänä on purettu vanhoja huonokuntoisia pitkospuita, joiden tilalle rakennetaan uudet. Kuva: Rami Moilanen / Yle
Risto Degerman

Kolmisen vuotta sitten Oulussa pitkän ja monivaiheisen väännön jälkeen syntynyt Sanginjoen luonnonsuojelualue alkaa vähitellen muuttua kansainvälisen tason luontokohteeksi. Alueen käytöstä taitettiin peistä liki parikymmentä vuotta, kunnes se lopulta muutettiin talousmetsästä suojelluksi luontokohteeksi.

Metsähallituksen suunnitelmat sen nykyisin hallitsemalle alueelle ovat kunnianhimoisia, ja se rakentaa alueen käytännössä kokonaan uudelleen.

Noin 2500 hehtaarin kokoiselle alueelle tehdään reilun vuoden kuluessa uudenlainen luonnonsuojelun ja ennallistamisen näyteikkuna, joka on samalla myös ympäristökasvatuksen ja yhdenvertaisuuden mallikohde.

– Luontopolkuja on tietysti vaikka millä mitalla, mutta tämän tyyppistä toiminnallista luontopolkua ei varmasti ole Suomessa kovin montaa, sanoo reittiä suunnitellut Metsähallituksen virkistyskäytön erityisasiantuntija Ulla Matturi.

Luontoreittiä suunnitellut Ulla Matturi on toiminut muun muassa Liminganlahden luontokeskuksen hoitajana. Suunnittelutyö on ollut palkitsevaa, suorastaan ”unelmatyö”, Matturi sanoo. Video: Rami Moilanen / Yle

Pelit tutustuttavat luontoon

Alueelle rakennetaan esteetön elämysreitti, josta muodostuu samalla Sanginjoen luonnosta kertova ulkonäyttelytila. Sen varrella on toimintapisteitä, joissa voi esimerkiksi pelata erilaisia luontoaiheisia pelejä.

Liki kilometrin mittainen reitti rakennetaan Sanginjoen varteen ja se soveltuu paitsi pyörätuolilla kulkeville, mahdollistaa myös kulkemisen rollaattoreilla ja lastenvaunujen kanssa kulkemisen.

– Siellä voi kiivetä isokokoisen leppäkertun selkään, tunnistaa ruokasieniä muistipelin avulla, määrittää hyönteislajeja tunnistuskaavion avulla tai ihastua vedenalaiseen elämään, Matturi kertoo.

Reitin varrelle tulee kuvailutulkittuja selostuksia sekä pistekirjoituksella toteutettuja tekstejä.

Tänä kesänä alueella on jo rakennettu uudelleen vanhoja huonokuntoisia pitkospuureittejä, mutta suurimmat työt tehdään ensi kesän aikana. Silloin alueelle tulee kokonaan uusia reittejä, seitsemän taukopaikkaa ja opasteita sekä iso keskuspysäköintialue entisen metsänvartijan talon läheisyyteen.

Näin suuren luonnonsuojelualueen rakentaminen lähes alkutekijöistään lähtien on Metsähallituksellekin harvinainen.

– Kun 2000-luvun alussa Syötteen kansallispuisto perustettiin, siellä lähdettiin aikalailla nollasta. Toki siellä jotain retkeilyrakenteita oli, mutta rakennettiin koko alue uusiksi. Niin, että kyllä tämä hyvin harvinaista on, kertoo Metsähallituksen kenttäjohtaja Jouni Kosonen.

Retkeilyreittejä kestävyyden ehdoilla

Sanginjoen luontoa ennallistetaan muun muassa puustoa raivaamalla ja ennallistamalla aikaan ojitettuja soita.

Lähellä Oulua sijaitsevaan kohteeseen odotetaan selvästi aiempaa enemmän kävijöitä. Sen takia esimerkiksi reittejä rakennetaan niin, että ne kestävät lisääntyvän kulutuksen.

Puiden runkoja mestäjärven rannassa.
Sanginjoen lisäksi alueen vesistökohteita on metsäinen Isokankaanjärvi, jonka ympärillä on jo entuudestaan suosittu retkeilyreitti ja laavupaikka. Kuva: Risto Degerman / Yle

Polkujen sorastamiseen käytetään alueelle aiemmin rakennettujen, mutta jatkossa suljettavien metsäautoteiden soraa.

Myös taukopaikat, puuvajat ja rakenteet tehdään paalujen varaan, jolloin vaikutukset luontoon jäävät mahdollisimman vähäisiksi, kertoo Metsähallituksen rakentamisen erityisasiantuntija Ville Nikkinen.

– Lisäksi kaikki tehdään niin, että kaikki käytetyt materiaalit pystytään tarvittaessa kierrättämään jatkossa, Nikkinen kertoo.

Töiden etenemistä ja niiden vaikutuksia alueella retkeilyyn voi seurata Metsähallituksen luontopalveluiden verkkosivuilla.

Kuninkaan lahjoittama mastopuumetsä

Sanginjoen alueen käytöstä taitettiin peistä liki parikymmentä vuotta, kunnes se lopulta muutettiin talousmetsästä suojelluksi luontokohteeksi.

Laajakulmainen kuva korkeasta mäntymetsästä, jonka pohjalla kasvaa laikuttain vaaleaa jäkälää.
Oulu sai Sanginjoen alueen alun perin jo 1600-luvulla, kun kaupungin perustaja kuningas Kaarle IX lahjoitti sen kaupunkilaisten tarpeisiin masto- ja hirsipuumetsäksi vuonna 1605. Kuva: Rami Moilanen / Yle

Luonnonsuojelualueen rakentamista on edeltänyt perusteellinen valmistelu, jonka aikana muun muassa alueen asukkailta ja sidosryhmiltä on kerätty mielipiteitä ja odotuksia. Niissä korostui virkistysaluekäytön lisäksi se, että alueella on turvallista liikkua ja se tarjoaa myös yhdenvertaiset mahdollisuudet luontoon myös muille kuin tervejalkaisille patikoijille.

Sanginjoen alueella on monenlaisia luontotyyppejä kuivista kangasmetsistä soihin ja virtaavasta vedestä korpimetsän ympäröimiin pikkulampiin.

Alueelta on löydetty myös aiemmin alueella tuntemattomia kääpäsieniä ja sen linnustoon kuuluu laaja kirjo metsälintuja, kuten metsäkanalintuja, kuukkeleita ja monia tikkalajeja. Yksi erikoisuus on myös harvinainen taigametsän asukki sinipyrstö.

Suosittelemme