Presidenttiehdokkaiden tentti oli osa Kouvolan kaupungin järjestämää turvallisuuskonferenssia. Tentti keskittyi Nato-kysymyksiin.
Tentti on päättynyt. Kiitos seurasta!
Entä kansalaisten yhtenäisyys ja keskustelukulttuuri – onko ajatus yhtenäisestä kansasta kohta vain korulause?
Jussi Halla-aho toteaa, että yhteiskunta on pirstaloitunut.
– Mielestäni media ja tietty osa poliittista kenttää on vuosikymmenten ajan tehnyt parhaansa hävittääkseen yhteiskunnasta yhteisen liiman, joka oli aikanaan yhteistä. Tämä on ikävää kehitystä, mutta nopeita ratkaisuja ei varmaan ole olemassa, sanoo Halla-aho.
Paavo Väyrysen mukaan tarvittaisiin aitoa kansanvaltaa ja keskustelua.
– Tässä maassa on eletty yhden totuuden tilanteesta toisen totuuden tilanteeseen, eikä ole sallittu vapaata keskustelua.
Pekka Haaviston mukaan suomalaiset ovat tiukan paikan tullen turvallisuusorientoituneita ja konsensus löytyy yli puoluerajojen. Hän nostaa esimerkiksi Suomen päätöksen Natoon liittymisestä.
Alexander Stubb sanoo olevansa vähemmän huolissaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta kuin sisäisestä jakautumisesta.
Hän nostaa esimerkiksi X:n eli entisen Twitterin keskustelut, joiden vastakkainasettelu nousee mediaan ja jota poliitikot jatkavat.
– Presidentin ei pidä olla tämän keskustelun yläpuolella vaan sen keskellä ja ymmärtää, kuunnella ja käydä keskusteluja, Stubb sanoo.
Harry Harkimo kyseenalaistaa some-keskusteluille annettua painoarvoa ja toteaa luottavansa suomalaisiin maanpuolustusasioissa.
– Olen huolissani eripurasta ja vastakkainasettelusta, jota meillä Suomessa liiaksi esiintyy. Se on haitaksi kansallisen eheyden kannalta, sanoo puolestaan Olli Rehn.
Hän toteaa, että on tärkeää puolustaa esimerkiksi tasavaltalaisia arvoja.
Korjaus 18.9. klo 14.39: Poistettu Haaviston Nato-esimerkkiä käsittelevästä virkkeestä vuosiluku 2020. Nato-keskustelua käytiin Suomessa etenkin 2022 ja Suomesta tuli Naton täysjäsen 2023.
Seuraavaksi ehdokkailta kysytään tuulivoiman rakentamisesta itäiseen Suomeen. Itä-Suomessa ei tällä hetkellä juuri tuulivoimaloita ole, sillä niiden pelätään häiritsevän itärajaa valvovia tutkajärjestelmiä.
Moni ehdokkaista on sitä mieltä, että teknologian kehittyessä tuulivoimaloita olisi mahdollista rakentaa myös Itä-Suomeen tulevaisuudessa ja keinoja pitäisi etsiä aktiivisesti.
Olli Rehn korostaa, että Kaakkois-Suomi on kärsinyt Venäjän kaupan ja talousyhteistyön katkettua ja tilanteeseen on tärkeää etsiä ratkaisuja.
– Itä-Suomi on yksi tärkeimpiä ulottuvuuksiamme startegisesti, siellä pitää olla elinkeinoa ja näköaloja, Mika Aaltola jatkaa.
Myös Pekka Haavisto korostaa, että tässä tilanteessa on tärkeä irrottautua Venäjän fossiilisista kaasu- ja öljyvaroista ja tuulivoima on juuri sellaista.
Ainoastaan Paavo Väyrynen on sitä mieltä, että Suomessa rakennetaan liikaa tuulivoimaa.
Nyt puhutaan Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälisestä puolustusyhteistyösopimuksesta, joka antaisi Yhdysvalloille luvan käyttää Suomen maaperää harjoitteluun ja säilyttää täällä materiaalia.
Voisiko Kouvolaan tulla tällainen materiaalivarasto?
– Vielä ei ehkä paikkakuntia voi määritellä, mutta varmasti varuskuntapaikkakunnille tämä varastointitoiminta todennäköisimmin keskittyisi, vastaa Pekka Haavisto.
Harjoituksia varten tuotu materiaali olisi olemassa myös kriisitilanteita varten, joten kahdenvälinen sopimus olisi Haaviston mukaan lisä Suomen kykyyn reagoida nopeissa tilanteissa.
Mika Aaltolan mukaan ennakkovarastoiminen on järkevää ja ennaltaehkäisevää toimintaa, joka antaa viestin myös Venäjän suuntaan.
– Se opittiin Ukrainasta, että kysyntä on kovaa hädän hetkellä, Aaltola sanoo.
Haaviston ja Aaltolan kommenttien jälkeen siirrytään seuraavaan teemaan.
Ehdokkaille esitetään esimerkkitilanne, jossa itärajalle tulee hallitsemattomasti 50 000 pakolaista. Ehdokkailta kysytään, mikä tasavallan presidentin rooli olisi tällaisessa äkillisessä kriisitilanteessa ja pitäisikö Suomeen perustaa erillinen ”nyrkki” ohjaamaan toimintaa.
Ehdokkaat ovat melko yksimielisiä siitä, että keinoja puuttua tilanteeseen on olemassa ja ylimääräisille toimielimille ei ole tarvetta.
Rehnin mukaan tilannetta kannattaisi katsoa laajemmin ja vahvistaa esimerkiksi valtioneuvoston kanslian kykyä toimia tällaisessa tilanteessa, ei vain presidentin roolia.
Halla-ahon mielestä pyörää ei kannata keksiä uudelleen, vaan kaikki tarvittavat elimet ovat olemassa. Hänestä toimimaton lainsäädäntö on tässä kohtaa suurin heikkous.
Suomi päättää lähiviikkoina osallistumisesta rauhanajan tehtäviin. Ehdokkailta kysytään, pitäisikö Suomen lähettää maavoimien sotilaita Viroon.
Halla-ahon mukaan Suomen tärkein tehtävä on puolustaa omaa aluettaan. Hän ei usko, että Suomen rooliksi Natossa nähdään se, että sotilaita pitäisi lähettää ensisijaisesti muualle.
Haaviston mukaan maajoukkojen lähettämisellä on koulutuksellinen merkitys, että opitaan toimimaan yhdessä.
Stubbin ja Harkimon mielestä joukkojen lähettäminen voi tulla kyseeseen ja se on olennainen osa Naton toimintaa.
Useat ehdokkat tuovat myös esiin ajatuksen ”yksi kaikkien, kaikki yhden puolesta”.
Ehdokkailta kysytään, paljonko Suomen pitäisi käyttää Natoon rahaa. Ehdokkaiden vastaukset ovat keskenään samansuuntaisia.
Pekka Haavisto ja Olli Rehn toteavat muun muassa, että Suomen täyttyy käyttää vähintään vaadittu kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta.
Halla-aho on Haaviston kanssa samaa mieltä siitä, että rahoitusta täytyy miettiä tarpeen mukaan. Stubb toteaa niin ikään, että kaksi prosenttia on minimi.
Aaltola on aiemmin puhunut korkeammastakin osuudesta.
– Virossa tavoitellaan kolmea ja Puolassa ollaan neljässä. Kun katsoo karttaa, minimi ei välttämättä ole Suomessa se, mihin pitäisi tyytyä, Aaltola sanoo.
Väyrysen mukaan kaksi prosenttia riittää, kun Suomi keskittyy omaan puolustukseensa.
Harkimon mukaan kaksi prosenttia riittää, mutta samaa pitäisi vaatia kaikilta Nato-mailta.
Sitten ensimmäisen varsinaisen teeman pariin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö varoitti viikonloppuna ydinsodan uhasta kansainvälisen median haastattelussa.
Ehdokkailta kysyttiin, miten uhkaavana he näkevät maailmanpoliittisen tilanteen ja miksi Niinistö heidän mielestään otti asian vahvasti esiin juuri nyt.
Moni ehdokas korostaa, että Niinistön huoli ja tilanne pitää ottaa nyt vakavasti.
Halla-ahon mielestä ydinaseiden uhka on maalaisjärjellä ajateltuna hyvin pieni.
Hetkinen...