Hyppää sisältöön

Syötkö melatoniinia turhaan? Se auttaa vain tietyissä uniongelmissa

Suomalaiset kamppailevat huonounisuuden kanssa, ja melatoniinipakkauksia myydään jo yli miljoona vuodessa. Todennäköistä on, että monelle melatoniinia syövistä ei ole valmisteesta oikeasti hyötyä.

Kaksi henkilöä sängyssä peiton alla.
Unihormonina tunnetun melatoniinin myynti on kasvanut kohisten. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Tuukka Lukinmaa
Pähkinänkuoressa: Eevert Partinen, johtaja, Terveystalon uniklinikka

Tutkimusten mukaan uniongelmat ovat lisääntyneet, ja myyntitilastojen perusteella yhä useampi hakee niihin helpotusta melatoniinipakkauksesta.

Pharmaca eli entinen Lääketietokeskus kertoo, että kolmen suurimman tukun melatoniinin myynti on yli 2,5-kertaistunut kymmenessä vuodessa: vuonna 2013 myytiin 400 000 melatoniinipakkausta, viime vuonna jo 1 096 000.

Kuluvana vuonna elokuun loppuun mennessä myytyjä pakkauksia oli 783 000.

– Siinä on sikäli myönteinen kehityskulku nähtävissä, että niin sanottujen perinteisten unilääkkeiden käyttö on vähentynyt samaan aikaan kun melatoniinin käyttö on lisääntynyt. Perinteisten unilääkkeiden haittavaikutukset ovat suurempia, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Timo Partonen.

Suunnilleen kaksi kolmesta pakkauksesta myydään vapaasti eli ilman lääkärin määräystä apteekissa tai vaikka ruokakaupassa, jossa melatoniinia myydään alle 2,0 mg:n pitoisuudella lisäravinteeksi luokiteltuna.

Hyödytöntä melatoniinin syöntiä?

Mahdollista kuitenkin on, että moni syö melatoniinia turhaan. Melatoniinista on nimittäin tutkitusti hyötyä lähinnä tietyissä, melko tarkkarajaisissa tapauksissa.

– Melatoniini on hormoni, ja jos oma melatoniinin tuotanto on hyvää, niin ei melatoniinivalmisteista silloin mitään ekstrahyötyä tule, sanoo Terveystalon uniklinikan johtaja Eevert Partinen.

– Paras hyöty melatoniinista on tutkimusten mukaan aikaerorasituksesta johtuvassa jet lag -unettomuudessa, viivästyneessä unijaksossa, jossa ihminen nukkuu muuten normaalisti mutta nukahtaminen tapahtuu liian myöhään, ja myös ikäihmisten unettomuudessa, johon pitkävaikutteisista melatoniinituotteista näyttäisi olevan jonkin verran apua, Partinen sanoo.

Muissakin potilasryhmissä on tehty Partisen mukaan tutkimuksia ja esimerkiksi ADHD- ja autismikirjon potilailla on saatu melatoniinin vaikutuksista alustavia lupaavia tuloksia.

Sen sijaan jos uniongelmien taustalla on jokin ulkoinen tekijä, kuten työstressi, vaihtelevat tai epämukavat työajat, elämänhuolet, masentuneisuus tai jokin sairaus, melatoniinista tuskin on apua.

– Tällaisissa tapauksissa melatoniinin vaikutusta voi verrata lumelääkkeeseen ja unta kannattaa yrittää kohentaa ilman lääkkeitä ja ilman melatoniinia. Siihen on paljon keinoja, THL:n Partonen sanoo.

Partonen korostaa myös, että melatoniinista ei ole apua jos sitä nautitaan satunnaisesti silloin kun halutaan nukkua hyvin.

– Melatoniinia tulee nauttia yleensä kolme neljä viikkoa aina samaan aikaan illalla. Se vaatii säännöllisen käytön, Partonen sanoo.

Parempaa apua

Eevert Partinen on Terveystalon uniklinikan vastaanotolla huomannut melatoniinin kasvavan suosion.

– Kyllä siellä varmaan on hyödytöntäkin käyttöä. Monet potilaat ovat kertoneet, että he ovat käyttäneet pitkänkin aikaa melatoniinia, mutta unettomuus vain jatkuu. Kannattaa myös muistaa, että kaikkien unilääkkeiden, joillain myös melatoniinin, teho lähtee pitkäkestoisessa käytössä heikkenemään, Partinen sanoo.

Timo Partosen mukaan mikään ei kuitenkaan estä kokeilemasta, auttaisiko melatoniini pitkään jatkuneeseen huonounisuuteen tai herkkäunisuuteen, mutta käyttöohje kannattaa lukea kunnolla. Melatoniinin todetut haitat ovat vähäisiä – jos mahdollista rahan hukkaa ei oteta lukuun.

– Haitat liittyvät lähinnä mahdollisiin yhteisvaikutuksiin tiettyjen lääkkeiden kanssa. Ruokakaupasta ostettaessa lääkkeitä koskevia mahdollisia yhdysvaikutuksia ei välttämättä pysty tarkastamaan, Partonen sanoo.

Myös Partisen mukaan melatoniini on varsin turvallinen valmiste, mutta unettomuuden hoidossa pyritään ensisijaisesti lääkkeettömiin ratkaisuihin.

– Tutkimukset osoittavat, että lääkkeettömistä hoidoista on parempaa pitkäkestoista apua, Partinen sanoo.

Suosittelemme