Suomalaisten osallisuutta halutaan kasvattaa. Tämä kiinnostaa, koska siitä tuleva hyöty saattaa laskea kustannuksia joko suoraan tai välillisesti.
Osallisuudella tarkoitetaan tunnetta, joka syntyy, kun ihminen kokee kuuluvansa johonkin. Osallisuus ilmenee muun muassa arvostuksena ja mahdollisuutena vaikuttaa.
Kuopion Petosella asuvan Tatjana Trifonovan arki pyörii kolmen lapsen kanssa häärätessä. Trifonova haluaa kuitenkin kiireistään huolimatta vaikuttaa lapsille järjestettyjen tapahtumien kehittämiseen. Siksi hän on vastannut kaupungin järjestämien tilaisuuksien jälkeen tulleisiin kyselyihin.
– Haluan, että lapsillakin on yhteiskunta kunnossa sitten, kun me ollaan vanhoja, Trifonova sanoo.
Hän näkee vaivan nimenomaan siksi, että asia koskettaa lapsia. Samasta syystä aktivoituisi myös kahden alle kouluikäisen lapsen äiti Tiia Laakkonen.
– Jos kyseessä olisi jotain esimerkiksi lasten ulkoilualueeseen liittyvää, voisin ehkä kuvitella meneväni mukaan tekemään, Laakkonen kertoo.
Sen sijaan tämän vuoden toukokuussa loppunut Petosella toteutettu yhteisöllinen pilottihanke ei saanut Laakkosta liikkeelle.
– Se tuli vastaan sosiaalisessa mediassa ja huomasin pari tapahtumaakin, mutta ei minusta ole tuollaisiin mukaan, Laakkonen sanoo.
Hanke tavoitti sata Petosen 20 000 asukkaasta
Voimaa yhteisöstä -hanke on esimerkki siitä, kuinka vaikeaa ihmisten tavoittaminen on. Pilotin vetäjä Liisa Pietikäinen arvioi, että reilun vuoden aikana hankkeen omiin tilaisuuksiin osallistui noin sata ihmistä.
Jos mukaan laskee kahdessa eri tapahtumassa mukana olleet petoslaiset, nousee määrä noin tuhanteen ihmiseen. Petosen alueella asuu noin 20 000 kuopiolaista.
– Välillisesti olemme tavoittaneet enemmän ihmisiä, koska kerroimme tästä muun muassa seurakunnan tilaisuuksissa ja somessa, Pietikäinen kertoo.
Voimaa yhteisöstä -pilottihanke oli yksi osa Pohjois-Savossa toteutettua Mieliteko-ohjelmaa. Ohjelman jatko selviää rahoituspäätöksen jälkeen syksyn aikana.
Tämän jutun kirjoittaja oli mukana ohjelman testiryhmässä viime keväänä. Ryhmä testasi ohjelman lanseeraamaa hyvinvointisovellusta.
Myös hyvinvointialueita suunniteltiin osallisuuden kautta
Osallistamista on hyödynnetty myös esimerkiksi hyvinvointialueiden rakentamisessa, kertoo valtiovarainministeriön avoimen hallinnon tiimistä neuvotteleva virkamies Ira Alanko.
– Se liittyy vahvasti asiakas- ja ihmislähtöisyyteen, Alanko sanoo.
Alangon mukaan osallisuudesta tulevalle hyödylle voi laskea myös hintalapun, jos sitä ajattelee esimerkiksi palveluiden kehittämisen näkökulmasta. Esimerkiksi hän nostaa sote-puolen häiriökysynnän. Häiriökysyntää syntyy esimerkiksi silloin, kun asiakas joutuu palaamaan vastaanotolle, koska ei ole saanut heti apua.
– Jos osallisuuden kautta lisätään ymmärrystä siitä, mitä palvelua voi kulloinkin käyttää ja häiriökysyntä vähenee pitkässä juoksussa, syntyy rahallista hyötyä, Alanko kertoo.
Vaikutusmahdollisuuksiin ei uskota
Selvitysten mukaan suomalaiset luottavat melko paljon maansa hallintoon. Luottamusta eri hallintoelimiin selvittää säännöllisesti Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD.
Jos Suomen tulosta kuitenkin verrataan muihin samoihin luottamuslukuihin yltäviin maihin, löytyy ero, jota sanotaan suomalaiseksi paradoksiksi eli epäloogiseksi seuraukseksi.
Suomessa niiden ihmisten osuus, jotka uskovat voivansa vaikuttaa poliittisiin prosesseihin on pieni verrattuna muihin korkean luottamuksen maihin.
– On aika iso joukko ihmisiä, jotka eivät tiedä, kuinka osallistua. Tai heitä, jotka eivät usko, että pystyvät vaikuttamaan asioihin, sanoo Alanko
Tuoreimman OECD:n raportin mukaan noin 30 prosenttia kansalaisista kokee, että hallinto kuulee heitä. Luottamus julkisiin instituutioihin ja hallintoon on heikompaa maaseudulla, matalammin koulutetuilla ja alemman tulotason kotitalouksissa.
Jos eriytyminen jatkuu, saattaa se heikentää kansalaisten yhteenkuuluvuutta ja myös kykyä selviytyä monista haasteista, kuten väestön ikääntymisestä, ilmastonmuutoksesta, digitalisaatiosta ja työn muutoksesta.
Mitä ajatuksia osallistuminen herättää? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 20. syyskuuta 2023 kello 23:een saakka.