Kahdeksasluokkalainen Eemil Määttälä Kokkolan Isokylän koulusta kokee, että koulussa ei riittävästi opeteta mediataitoja ja yksityisyyden varjelemisesta
– Onneksi olen kotoa saanut paljon hyvää tukea media-asioiden ymmärtämiseen, sanoo Määttälä.
Nuorten keskuudessa on nykyään tapana kuvata salaa jotain kaveria ja julkaista video ilman kuvatun suostumusta Snapchatissa ”läpällä”.
– Videoilla leikkiminen on eräänlainen kiusaamisen muoto. Se voisi rauhoittua, jos kaikki tietäisivät, millaiset seuraukset siitä voi tulla. Se läpällä kuittaaminen on vastuunpakoilua, sanoo Määttälä
Kahdeksasluokkalaisen mukaan nuorille pitäisi tehdä selväksi, että videoiden levittämisessä voi olla kyse rikoksesta.
– Siitä pitäisi tehdä niin iso show, että kaikki muistaa. Tekijät pitää saada vastuuseen. Nyt tuntuu siltä, että mitään ei tapahdu, kertoo Määttälä.
Koulussa ei ole tarpeeksi aikaa
Isokylän koulun matematiikan ja tietojenkäsittelyn opettaja Jere Tofferi sanoo, että koulun resurssit mediataitojen opettamiseen ovat rajalliset.
Tiettyihin asioihin perehdytään, mutta paljon jää myös käsittelemättä.
– Harmittaa, että median käytön turvallisuuden, etiikan ja moraalin käsittely jää niin pintapuoliseksi, kertoo Tofferi
Tofferin mukaan hankalaa on sekin, että yhteistä digiaikaa on koulussa vähän. Pelkästään käyttäjätunnusten käyttöönotto ja tietokoneen peruskäytön opetteleminen haukkaa ajasta suuren osan.
Opetuksen vähäinen määrä näkyy myös siinä, että asiat opitaan, mutta niitä ei Tofferin arvion mukaan sisäistetä, ja siksi tehdään virheitä. Vie aikaa ymmärtää, miksi kaikki asiat eivät ole verkossa sallittuja.
– Oppilaat voivat hyvää hyvyyttään esimerkiksi lainailla tunnuksia toisilleen, ja siihen joudutaan koulussa puuttumaan, kertoo Tofferi.
Läppä on huono tekosyy
Nuorisopoliisi Juha Puurula Pohjanmaan poliisista Kokkolasta pitää myös asioiden tekemistä ”läpällä” eli vitsinä vastuunpaikoiluna.
– Sellaista kuin ”läppä” ei ole. Läppä on vain huono tekosyy, mutta ei syy tehdä asioita luvatta, sanoo Puurula.
Puurula muistuttaa lasten ja nuorten itsensä, heidän perheidensä ja myös koulun vastuusta mediakasvatuksessa. Sitä kautta kännykällä tapahtuvaan kiusaamiseenkin voitaisiin päästä vaikuttamaan.
– Jos vanhemmat, koulu ja viranomaiset tekevät yhteistyötä, niin ainakin kiusaaminen vähenee. Varmaankaan kiusaaminen ei koskaan lopu, koska nuorilla on taipumus kokeilla rajoja, Puurula sanoo.
Etiikka ja turvallisuus puheeksi nykyistä varhemmin
Eemil Määttälä sanoo, että etiikkaa ja moraalikysymyksiä ei koulussa juuri pohdita saati opeteta riittävän perusteellisesti.
– Sekin kertoo jotain, että kukaan ei kysele lupia, jos laittaa jostain toisesta kuvan nettiin. Ja juuri se on yksi pahimpia ongelmia. Tekijä ei tajua, että kuvalla tai videolla voi tehdä paljon pahaa, jopa traumatisoida kaverin, sanoo kahdeksasluokkalainen Määttälä.
Nykyään lapsille opetetaan jo eskarissa tai aiemminkin koneen käyttämistä, mutta sisältöasiat tulevat perässä.
– Opettaminen pitäisi aloittaa jo 3.–4.-luokalla. Videoilla leikkiminen on eräänlainen kiusaamisen muoto. Se voisi rauhoittua, jos kaikki tietäisivät, millaiset seuraukset siitä voi tulla, sanoo Määttälä.
Nuorisopoliisi Juha Puurula yhtyy Määttälän ajatukseen mediakasvatuksen varhaistamisesta moraalin etiikan ja turvallisuuden osalta. Pallo on vanhemmilla.
– Vanhempien pitäisi panostaa tähän kasvatukseen heti, kun hankkivat lapsilleen älylaitteen, sanoo Puurula.
Mediakasvatuslinjaukset päivitetään lähivuosina
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin apulaisjohtaja Leo Pekkala kertoo, että vuonna 2019 julkaistut kansalliset mediakasvatuslinjaukset ovat vielä ajantasaiset, mutta ne tulisi päivittää muutaman vuoden päästä. Aikataulusta päättää opetus- ja kulttuuriministeriö.
– Selvää on, että kun teknologiat ja kulttuurinen käyttäytyminen muuttuvat ja uusia tutkimuksia tulee, niin asia tulisi linjata uudestaan, sanoo Pekkala.
Mediakasvatuslinjaukset ja opetussuunnitelmat koskevat kaikkia opettajia varhaiskasvatuksesta lähtien. Ne pitäisi ottaa huomioon ja käydä sisältöjen kanssa opetuksessa läpi.
– Koulujen välillä on eroja, mutta vallalla on sellainen käsitys, että parempaan suuntaan ollaan koko ajan menossa, kertoo Pekkala.
Pekkala jatkaa, että jos kasvatuksessa onnistuttaisiin täydellisesti, niin ongelmia ei olisi. Hän muistuttaa, että pitkän aikavälin tilastot näyttävät kiusaamisen ja väkivallan vähentyneen.
– Yksittäiset tapaukset nousevat nyt herkemmin esiin ja ajatellaan, että koulut ovat kriisissä. Mielestäni meillä on kaikki hyvin, vaikka työtä tarvitsee yhä tehdä kaikilla tasoilla. Koulujen opettajien lisäksi vanhemmilla ja eri järjestöillä on iso rooli, sanoo Pekkala.
Tarvetta keskittämiselle Pekkala ei näe.
– Itse kannatan sitä, että mediakasvatus on kaikkien vastuulla, hopealuotia ei ole, sano Pekkala.