Kokemus osallisuudesta vaikuttaa ihmisen fyysiseen ja psyykkisen terveyteen. Osallisuuden kokemus vahvistaa terveyttä. Se on yksi ihmisen psyykkisistä perustarpeista.
– Sitä kautta sillä on ihmisen psyykkiseen terveyteen aika suora vaikutus, sanoo erikoistutkija Marko Nousiainen.
Esimerkki osallisuuden vaikutuksesta psyykkiseen terveyteen on äskettäin julkaistu tutkimus, joka osoittaa, kuinka vahva osallisuuden kokemus oli yksi tekijä, joka suojasi nuoria ahdistukselta koronapandemian aikana.
Vähäisellä osallisuuden kokemuksella on yhteys vakavaan psyykkiseen kuormittuneisuuteen.
– Ihmiset, joilla on heikko osallisuuden kokemus, kokevat todennäköisemmin psyykkistä kuormittavuutta, Nousiainen sanoo.
Osallisuus on tunne, joka syntyy, kun ihminen kokee kuuluvansa johonkin. Osallisuus ilmenee muun muassa arvostuksena ja mahdollisuutena vaikuttaa.
Osallisuuden kokemuksen vaikutus ihmisen elämään on ollut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuskohteena noin kymmenen vuoden ajan.
Vaikutukset fyysiseen terveyteen monimutkaisempi kysymys
Osallisuuden kokemuksen vaikutukset fyysiseen terveyteen ovat sen sijaan monimutkaisempi kysymys. Varsinaista tutkimustietoa ei ole olemassa.
Tutkijat olettavat kuitenkin, että aktiivisesti osallistuvat ihmiset huolehtivat terveydestään keskimääräistä paremmin.
– Eli ihmisellä, jolla on vahva osallisuuden kokemus, on todennäköisesti myös enemmän motivaatiota tehdä omaa terveyttään hyödyttäviä valintoja, Nousiainen sanoo.
Motivaatioon saattaa vaikuttaa myös heidän saama suurempi sosiaalinen tuki valinnoilleen.
Jo oman asuinalueen kehittäminen vaikuttaa positiivisesti
Erilaiset ihmisten aktivointikampanjat toimivat vaihtelevalla menestyksellä. Nousiaisen mukaan paljon riippuu siitä, saadaanko mukaan myös ihmisiä, joiden osallisuuden kokemus on heikko.
– Jos mukaan ei saada heikommassa asemassa olevia ihmisiä, heitä ei pystytä suoraan auttamaan, sanoo Nousiainen.
Lähiön asukkaiden elinympäristön kohentamisella sen sijaan saattaa olla pidempiaikaisia vaikutuksia alueen ihmisiin.
– Siinä voi syntyä kokemus olemisesta enemmän mukana yhteiskunnassa, kun asuu alueella, jota kehitetään, Nousiainen kertoo.
Kiinnostus osallisuuden kokemusta kohtaan on lähtenyt liikkeelle Suomessa hallinnon tasolta.
Ensimmäinen koko Suomen aikuisväestöä edustava osallisuuden kokemusta mittaava tutkimustulos julkaistiin viime tammikuussa. Tuloksen mukaan kaikista tutkimuksessa tarkastelluista ryhmistä keskimäärin vahvinta osallisuutta kokevat yrittäjät ja heikointa työttömät.
Tutkimus perustuu vuonna 2019 kerättyyn Finsote-aineistoon. Tutkimuksessa oli mukana ensimmäistä kertaa osallisuuden kokemusta mittaava osallisuusindikaattori, joka on kehitetty THL:ssä.