Tiistaina alkaa hallituksen ensimmäinen budjettiriihi. Se on ensimmäinen konkreettinen osoitus siitä, miten hallitusohjelma käytännössä näkyy ihmisten elämässä.
Kesän rasismikeskustelun repimää hallitusta on arvosteltu hallitusohjelman kovista leikkauspäätöksistä, mutta hallitus on viestittänyt aikovansa viedä säästöpäätökset läpi kritiikistä huolimatta. Työntekijäjärjestöistä hallitusta on varoiteltu työntekijöiden aseman heikentämisestä ja useat järjestöt ovat ilmoittaneet kohottavansa valmiuttaan työtaistelutoimiin.
STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainàn mukaan palkansaajien asema heikkenee merkittävästi sosiaaliturvan leikkausten sekä työsuhdeturvaa koskevien uudistusten kautta. Hän toivoo, että hallitus kiinnittäisi huomiota paremman tasapainon löytämiseen työnantajien ja työntekijöiden välille.
– Palkansaajien asemaa tullaan heikentämään todella rajusti ja siinä pitäisi löytää tasapainoa, että palkansaajien asemaa pyrittäisiin vahvistamaan sitten muissa asioissa, Lainà sanoo.
Erityisen kovaa kirpaisevat hallituksen suunnittelemat indeksijäädytykset sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset. Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö Sosten laskelmien mukaan pienituloisten määrä tulee kasvamaan vuonna 2024 noin 40 000 henkilöllä. Heistä noin 12 700 on lapsia. Toimeentulotuen saajien määrä kasvaa noin 47 000 henkilöllä.
”Pitkästä aikaa budjettiriihi, jota veronmaksaja voi rauhallisin mielin seurata”
Työnantajapuolella Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n puolella budjettiriihen päätöksiä seurataan huomattavasti tyytyväisemmissä tunnelmissa.
– Meillä on pitkästä aikaa tulossa budjettiriihi jota veronmaksaja voi rauhallisin mielin seurata. On iso viesti, että velkaantumista lähdetään kääntämään terveelle pohjalle, sanoo EK:n johtaja Sami Pakarinen.
Valtion budjetti on myös ensi vuonna reippaasti alijäämäinen. Menoja lisää muun muassa valtion korkomenojen kasvu.
– Oli tiedossa jo ennen vaaleja, ettei alijäämää saada yhden hallituskauden aikana kurottua umpeen. Nämä ovat rakenteellisia uudistuksia, jotka parantavat Suomen tilannetta pitkällä aikavälllä, Pakarinen lisää.
EK:ssa toivotaan, että hallitus tarkastelisi tulevassa budjettiriihessä myös maahanmuuttoon liittyviä kirjauksia.
– Tässäkin suhdannetilanteessa yritykset raportoivat meille, että työperäisen maahanmuuton edellytykset pitäisi saada kuntoon. Tätä asiaa pitäisi lähteä ratkomaan tiukasti, Pakarinen sanoo.
Hallitus on esimerkiksi linjannut, että jatkossa ulkomaisen työntekijän on poistuttava maasta kolmen kuukauden jälkeen, mikäli aiempi työ on loppunut eikä uutta ole tässä ajassa löytynyt tilalle.
EK:n mukaan budjettiriihestä ja hallitusohjelmasta löytyy keinot velkaantumisen taittamiseen. Näitä ovat esimerkiksi kannustimiin puuttuminen ansiosidonnaista porrastamalla sekä työttömyysturvan kiristykset.
Työntekijäpuolen Lainàlla on asiasta lähes päinvastainen näkemys.
– Verotus tulee keventymään merkittävästi samaan aikaan kuin leikataan. Tuskin tämä julkista taloutta tasapainottaa. Seurauksena tämä ei niinkään vahvista julkista taloutta vaan supistaa hyvinvointivaltiota, Lainà toteaa.
Leikkauspäätösten kiireelle kritiikkiä
Hallitusta on arvosteltu siitä, että se on jättänyt liian vähän aikaa ensi vuonna voimaan astuvien säästöesitysten asiantuntijalausunnoille.
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti arvioi maanantaina STT:n haastattelussa, että aidosti edustavan kokonaiskuvan saaminen hallituksen leikkausten vaikutuksista on hyvin vaikeaa.
STTK:n Lainán mukaan aikataulu on poikkeuksellisen nopea. Hallitus on perustellut sitä kiireellä. Hallitusohjelmaneuvotteluihin sekä rasisminvastaiseen tiedonantoon kului runsaasti aikaa.
– On ongelmallista, että ollaan päättämässä asioista, kun ei tiedetä, miten ne tulevat vaikuttamaan. Se on aika ongelmallista jo demokratiankin kannalta.
Lainán mukaan hallituksen kiire on keinotekoinen.
– Ei kiireeseen ole mitään muuta tarvetta kuin hallituksen itse asettama määräaika.
Valtiovarainministeriön strategia- ja tutkimusjohtaja Olli Kärkkäisen mukaan aikataulu ei ole poikkeuksellisen lyhyt vaan on melko tavallista, että ensimmäisten budjettiensa laatimisessa hallituksella tulee kiire.
– Valitettavasti hallituksen ensimmäinen budjetti on usein aika kiireinen.
Kärkkäinen toteaa, että kokonaisarviota hallituksen toimien vaikutuksista tehdään ministeriöden kanssa yhteistyössä.
– Vaikutusarviointia tehdään koko ajan, sitä sisältyy myös hallituksen esityksiin, ja tullaan tekemään kokonaisvaikutusarvioita sekä verotuksen että sosiaaliturvan osalta, Kärkkäinen kertoo.
Rakennusalan ahdinkoon odotetaan tukea, työntekijöille veronkevennyksiä
Säästöpäätösten lisäksi budjettiriihestä odotetaan tukea ahdinkoon ajautuneelle rakennusalalle. Hallituksen perustama työryhmä on kartoittanut keinoja rakennusalan tukemiseksi, mutta suuria tukipaketteja tuskin on luvassa.
Sekä työntekijä- että työnantajapuolella toivotaan, että julkisella puolella löydettäisiin keinoja aikaistaa rakennushankkeita, jotka auttaisivat rakennusalaa yksityisen kysynnän sakatessa.
Osapuolet löytävät toisensa myös kun kyse on siitä, miten riihessä tulisi toimia 1,4 miljardilla eurolla alentuneiden työttömyysvakuutusmaksujen kanssa.
– Nehän ovat työnantajien ja palkansaajien keräämiä rahoja, ei niihin tulisi koskea, EK:n Pakarinen sanoo.
Näyttäisi siltä, että työmarkkinajärjestöjen toive tulee suurimmaksi osaksi toteutumaan.
Hallitus napsaisi 1,4 miljardin euron maksualennuksesta 200 miljoonaa euroa, joka arvioidaan hallituksen omien toimien ansioksi. Budjettiriihessä päätetään, millä tavalla tämä käytännössä tulee tapahtumaan.
Otsikkoa korjattu kello 7.55: Palkanmaksaja vaihdettu veronmaksajaksi, kuten lainaus jutussakin on.