16-vuotiaan Helin kielikurssi Vantaalla oli päättynyt ja ilta hämärsi, kun hän oli lähdössä kotiin. Siistiin pukuun sonnustautunut vanhempi mies pyysi häntä yllättäen käytävällä mukaansa.
Mies vei Helin huoneeseen, jossa he istuutuivat vastakkain pitkän pöydän ääreen. Heli sai eteensä Raamatun, ja mies käski alkaa lukea sitä. Heli luki vähän matkaa, minkä jälkeen mies kysyi, uskooko Heli Jumalaan.
– Vastasin, että en usko. Hän alkoi saarnata, että minun kaltaiseni ihmiset joutuvat helvettiin, Heli sanoo.
Heli oli päätynyt kielikurssille hänelle ennalta tuntemattoman järjestön kautta. Sen jäsenet jakoivat mainoslehtisiä lukion aulassa. Järjestö markkinoi tapahtumia, jotka keskittyvät korealaiseen musiikkiin, kulttuuriin ja kieleen. Heli oli niistä kiinnostunut ja päätti osallistua.
Uskonnollisuudesta ei ollut mitään puhetta, kun järjestö mainosti tapahtumiaan. Kielikurssin päätteeksi sattunut tilanne oli täysi yllätys.
Helin mukaan saarna helvetistä jatkui useita minuutteja. Sen jälkeen mies käski Helin lukea Raamattua ääneen uudestaan.
Erikoisia kokemuksia nuorisojärjestössä
Ylen MOT-toimitus sai kesällä juttuvinkin nuorisojärjestöstä nimeltä IYF. Se on lyhenne sanoista International Youth Fellowship.
Järjestö on perustettu Etelä-Koreassa, ja se toimii lähes sadassa maassa. Sen järjestämiin maailmankonferensseihin osallistuu vuosittain tuhansia nuoria ympäri maailmaa.
Suomessa IYF on järjestänyt teemapäiviä, kursseja ja leirejä ainakin 15 vuoden ajan. Niitä on markkinoitu kulttuuritapahtumina.
MOT:n haastattelemat nuoret kuitenkin kertovat kokeneensa tapahtumissa uskonnollista painostusta.
Haastateltavat kuvailevat esimerkiksi tilanteita, joissa heitä on vaadittu kertomaan elämänsä kamalimmista kokemuksista ryhmätehtävissä. Nuoret kertovat myös toistuvista ja joskus yöaikaan tulleista puhelinsoitoista, joilla heitä yritettiin saada takaisin mukaan toimintaan.
MOT selvitti järjestön toimintaa haastattelemalla seitsemää sen tapahtumissa mukana ollutta suomalaisnuorta. He olivat toimintaan osallistuessaan 14–19-vuotiaita. Nykyisin he ovat vähän yli parikymppisiä.
Haastateltavat eivät esiinny tässä jutussa omilla nimillään, sillä he eivät halua tulla yhdistetyksi järjestöön. Osalla irrottautuminen toiminnasta oli hankalaa. Heidän kokemuksensa ovat vuosilta 2009–2019. IYF jatkaa toimintaansa yhä.
IYF:n toiminnasta on kirjoittanut aiemmin myös Seura.
”Ihmiset, jotka eivät vastaanota Jeesusta Kristusta, niin valitettavasti heidän osansa on mennä helvettiin.”
IYF:n vastuuhenkilö Mia Ahn
Suomessa on muiden länsimaiden tapaan innostuttu viime vuosina korealaisesta populaarikulttuurista. Yhteiskunnan epätasa-arvoa kuvaava korealainen elokuva Parasite ja Squid Game -sarja ovat nousseet hiteiksi.
Etenkin nuoria viehättää korealainen popmusiikki k-pop. Korean kielen opiskelu ja ruokakulttuuri ovat nosteessa.
Korea-tapahtumien tarjonta on kuitenkin ollut Suomessa suppeaa. IYF on vastannut tarpeeseen.
Sen tilaisuuksia on järjestetty muun muassa Munkkiniemen nuorisotalolla ja Alppilan lukiossa Helsingissä sekä Vantaan ammattiopisto Varian tiloissa.
Ryhmätehtävässä tivattiin vaikeita kokemuksia
Keskeisiä IYF:n tapahtumia ovat Korea Campeiksi kutsutut muutaman päivän pituiset leirit, joita on pidetty pääkaupunkiseudulla.
Haastateltavien mukaan leireillä oli myös sellaista ohjelmaa, jota oli luvattukin: taekwondo -ja tanssiesityksiä, musiikkia sekä kielen opiskelua.
Ohjelmaan kuului kuitenkin myös mind lectureiksi eli mielen oppitunneiksi kutsuttuja luentoja. Niitä piti vanhempi mies, jota nuoret kuvailevat arvostetuksi ja karismaattiseksi. Hän oli pitkään järjestön johtohenkilö Suomessa, mutta toimii nykyään toisessa maassa.
Luennot sisälsivät inspiroivia esimerkkejä vastoinkäymisistä selvinneistä ihmisistä ja erilaista motivaatiopuhetta.
– Kaikki toistivat näitä fraaseja, mitä piti toistaa, tosi innokkaasti ja kovaan ääneen. Oli taputusta, ihmiset olivat aivan täysillä mukana siinä puheessa, yksi leirille osallistunut haastateltava kuvailee.
Pastorin mukaan rukoilu auttaa skorpionin myrkkyyn.
Välillä luennoilla viitattiin Raamatun opetuksiin. Luentojen jälkeen leirille osallistujat jaettiin pienempiin ryhmiin. Ryhmätehtävissä ilmapiiri muuttui oudoksi, useat osallistujat kuvailevat.
Helin mukaan ryhmänjohtaja alkoi tivata häneltä henkilökohtaisia asioita.
– Hän sanoi näkevänsä, että olen surullinen ja että piilottelen tunteitani. Sanoin, että minulla ei aidosti ole sydämen päällä mitään kerrottavaa. Silti he tivasivat ja väittivät, että se ei ole totuus. He yrittivät lypsää, että sanoisin jotain huonoa. Sitten vasta siirryttiin seuraavaan henkilöön. Se oli painostavaa ja ahdistavaa, Heli sanoo.
Myös toisella haastateltavalla on vastaavanlainen kokemus. Hän oli mukana IYF:n tapahtumassa, joka järjestettiin vuonna 2018 Vantaalla.
Haastateltavan mukaan häntä painostettiin ryhmätehtävässä paljastamaan elämänsä kamalimpia kokemuksia. Hän oli tuolloin 16-vuotias.
– Minusta kaivettiin esiin, että olin ollut itsetuhoinen ja millaisia mielenterveysongelmia minulla oli ollut. En saanut kertoa omin sanoin, vaan se kaivettiin minusta ulos. Siinä oli vaikeaa asettaa rajoja, hän kertoo.
Perustajana ihmeparantumisiin uskova evankelista
Etelä-Koreassa on paljon erilaisia kristillisiä liikkeitä.
Korean sodan jälkeen 1950-luvulla Etelä-Korea tukeutui Yhdysvaltojen taloudelliseen tukeen, mikä muokkasi maaperää kristinuskolle ja yhdysvaltalaisille herätysliikkeille. Vajaa puolet eteläkorealaisista ei tunnusta mitään tiettyä uskontoa.
Yksi eteläkorealaisista uskonliikkeistä on nimeltään Good News Mission.
Se on protestanttinen kirkko, jonka perustaja on Ock Soo Park. Nykyisin 79-vuotias evankelista kiertää maailmalla saarnaamassa yleisömassoille. Good News Missionin uskonkäsitystä pidetään konservatiivisena. Park kertoo saarnoissaan parantuneensa pahasta vatsahaavasta uskon avulla. Rukoilu auttaa hänen mukaansa myös skorpionin myrkkyyn.
Ock Soo Park on myös IYF:n perustaja. Parkin mukaan IYF:n tehtävä on auttaa nykyajan ongelmien parissa kamppailevia nuoria.
MOT:n haastateltavat kertovat, että IYF:n leireille osallistui useita Koreasta saapuneita vapaaehtoisia. He olivat nuoria kohtaan erittäin tuttavallisia ja huomaavaisia.
– Korea Campin jälkeen en olisi halunnut luopua tästä uudesta ystäväpiiristäni, yksi haastateltavista sanoo.
Osa nuorista päätyi ystäviensä innoittamana pienempiin kokoontumisiin, joita järjestettiin omakotitalossa Helsingin Vuosaaressa ja myöhemmin Vantaan Hiekkaharjussa. Jotkut nuorista tajusivat vasta kokoontumisen alkaessa, että tilaisuus olikin jumalanpalvelus.
Uudet ystävät olivat levittämässä uskon ilosanomaa.
Jumalanpalveluksiin osallistuivat useasti myös korealainen pastori ja hänen vaimonsa, jotka haastateltavien mukaan asuivat omakotitalossa.
Kokoontumisissa oli muutakin ohjelmaa, kuten tanssia, ruokailuja ja pelejä, joissa oli rennompi ilmapiiri. Se muuttui kuitenkin jumalanpalveluksissa toisenlaiseksi.
– Saarnattiin fundamentalistisella ajatuksella: Vaikka kuuluisit Suomessa kirkkoon, olet syntinen. Et ole oikea kristitty, toinen haastateltava sanoo.
Nuorisojärjestön taustalla uskonliike
IYF:n tapa toimia muistuttaa korealaisia kristillisiä liikkeitä, sanoo Helsingin yliopiston Korean-tutkimuksen apulaisprofessori Andrew Logie.
Yksi niille ominainen tyyli on peittää toiminnan todellinen luonne, kunnes uudet osallistujat on saatu sitoutettua. Myös fundamentalistinen viesti helvettiin joutumisesta on tutkijan mukaan tyypillinen korealaisille protestanttisille kirkoille.
Logien mukaan ryhmäkeskustelut ovat itsessään tavanomaisia korealaisessa kulttuurissa, ja kaikkien oletetaan osallistuvan niihin. Elämän vaikeimpien kokemusten kaivaminen ei kuitenkaan selity kulttuurieroilla.
– Se vaikuttaa strategialta, joka ei liity ryhmäytymiseen, vaan pyrkii osallistujien haavoittamiseen henkisesti ja tekemään heistä kontrolloitavampia. Tämä mahdollistaa manipulaation, Logie sanoo.
Kun sanoin, että en halua jatkaa, he soittivat joka viikko todella monta kertaa.
MOT:n haastattelema nuori
Helin kokemusta hämärässä huoneessa saarnaavasta miehestä hän kutsuu uskonnolliseksi pakottamiseksi.
IYF:n taustalla vaikuttaa kirkkokunta Good News Mission. Sitä voidaan pitää lahkotyyppisenä liikkeenä, sanoo kirkon tutkimus- ja koulutusyksikön tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg.
– Liike katsoo edustavansa ainoaa oikeaa evankelikaalista kirkkoa. Johtajan auktoriteettiasema korostuu vahvasti eikä opetusta sallita kyseenalaistettavan, Sohlberg sanoo.
Hän pitää IYF:ää sisäänheittotuotteena, jolla pyritään houkuttelemaan lisää jäseniä uskonliikkeeseen.
Järjestö haluaa varoittaa helvetistä
Yksi IYF:n Suomen vastuuhenkilöistä on nimeltään Mia Ahn. Suomalaissyntyinen Ahn on ollut toiminnassa mukana vuosia ja osallistunut leirien ja tapahtumien järjestämiseen.
Ahnin mukaan pastori on joskus tapahtumissa saarnannut nuorille kahden kesken Raamatusta. Hän ei pidä tällaista moitittavana.
– Se on meidän maailmankuvamme. Ihmiset, jotka eivät vastaanota Jeesusta Kristusta, niin valitettavasti heidän osansa on mennä helvettiin. Me yritämme varoittaa siitä, Mia Ahn sanoo.
Ahnin mukaan IYF on kristillinen nuorisojärjestö. Sen tärkein tehtävä on tuoda nuorien tietoon apua antavia ajattelutaitoja, Ahn sanoo.
Haastatellut nuoret kuitenkin luulivat osallistuvansa puhtaasti kulttuuritapahtumiin. Se ei ole ihme, sillä IYF:n nimestä, esitteistä tai mainoksista ei saa käsitystä kristillisyydestä.
– En sano, ettemmekö olisi tehneet virheitä siinä, miten olemme esitelleet itsemme. Mutta meillä ei ole pahaa tarkoitusta emmekä yritä huijata ihmisiä, Ahn sanoo.
Ahnilta ei saa suoraa vastausta siihen, miksi järjestö ei ole kertonut kristillisyydestään. Hän korostaa, että itse tapahtumissa asiasta on puhuttu avoimesti. Ahnin mukaan uskonnollinen sisältö ei silti ole pääosassa.
– Toiveemme kuitenkin on, että voimme esitellä kiinnostuneille kirkkomme ja jumalanpalvelukset.
Kirkolla Ahn tarkoittaa Good News Missionia. Hän ja muut IYF:n aktiivijäsenet Suomessa ovat myös sen jäseniä. Ahnin mukaan kyseessä ovat eri järjestöt, mutta ”niiden välillä on olemassa silta”.
Ahn pitää monia länsimaisia kirkkoja korruptoituneina, koska ne ovat harhautuneet Raamatun sanasta. Hän pitää homoutta syntinä ja uskoo ihmeparantumisiin.
Ahn sanoo tietävänsä tapauksen, jossa ihminen selvisi 53 eri syövästä uskon avulla.
”Toiveemme on, että voimme esitellä kiinnostuneille kirkkomme ja jumalanpalvelukset.”
IYF:n vastuuhenkilö Mia Ahn
Hänen mukaansa nuoria ei painosteta mukaan uskonliikkeeseen, vaan ”heille annetaan siihen tilaisuus.”
Yöllinen puhelu pastorilta
IYF:n tapahtumiin osallistuneet nuoret kokivat kuitenkin painostaviksi esimerkiksi ryhmätehtävät, joissa on pitänyt paljastaa herkimpiä asioita elämästään.
Ahn kiistää, että tarkoitus olisi pyrkiä manipuloimaan nuoria.
– Kaikilla on ollut vaikeuksia ja haavoja sydämessään. Paranemme vain, jos puhumme niistä ja tuomme ne valoon. Olemme ehkä olleet niin keskittyneitä missioon, että emme ole huomanneet reaktioita ja menneet liian pitkälle. Olen siitä hyvin pahoillani, hän sanoo.
Suurin osa jumalanpalveluksiin osallistuneista nuorista lopetti käymisen muutaman kerran jälkeen, mutta heitä yritettiin saada sitkeästi takaisin mukaan.
– Olen ollut 15-vuotias, ja tämä pastori on alkanut soitella yhdeltätoista-kahdeltatoista yöllä, että tuletko huomenna tapaamiseen, yksi haastateltavista kertoo.
– Kun sanoin, että en halua jatkaa, he soittivat joka viikko todella monta kertaa. Todella pitkään jankkasivat. Kirjoitin IYF jokaiseen numeroon, josta he yrittivät soittaa, jotta tietäisin olla vastaamatta, toinen haastateltava sanoo.
Mia Ahn sanoo ymmärtävänsä, että tämä on voinut tuntua häiritsevältä.
– Mutta onko se rakastavaa ja toisen parhaaksi, että jos he yhtäkkiä lähtevät pois ja heillä on joku ongelma meidän kanssamme, niin annamme vain heidän olla, emmekä yritä korjata tilannetta?
Järjestöstä syntyi harhaanjohtava kuva
Nuoret korostavat, ettei heitä pakotettu mukaan toimintaan, vaan kyse oli enemmän suostuttelusta. Ongelma ei ole kristinusko itsessään, vaan se, että IYF ei kerro avoimesti olevansa uskonnollinen. Asiaa ihmetteli myös yksi valmiiksi uskonnollinen haastateltava. Nuorisojärjestön ja kirkon toiminta vaikuttivat heistä olevan autuaan sekoittuneita toisiinsa.
Nuoret kertovat vältelleensä liikkumista paikoissa, jossa järjestö on markkinoinut toimintaansa, kuten Helsingin keskustassa.
Haastateltava Heli kertoo lopulta sanoneensa saarnaavalle miehelle, että hän uskoo Jumalaan, jotta pääsisi tilanteesta pois. Tämän jälkeen mies avasi huoneen oven.
Heli sanoo kokeneensa tilanteen painostavaksi ja ahdistavaksi. Hän ajattelee, että IYF huijasi häntä. Hän ei kehdannut kertoa leirin tapahtumista edes vanhemmilleen.
– Hävetti, että miksi olin mennyt tuollaiseen paikkaan. Halusin vain oppia kulttuurista ja kielestä, Heli sanoo.
TEKSTI: JOUNI MUNUKKA & KARLA KEMPAS
KUVITUS: OTSO RITONUMMI