Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan Ukrainan sodan eskaloituminen ydinsodaksi ei ole näköpiirissä. Niinistö arvioi New York Timesin eilen sunnuntaina julkaisemassa jutussa, että Ukrainan sota voi jatkua vielä pitkään ja ottaa odottamattomia käänteitä, jopa kohti ydinsotaa.
Yhdysvaltoihin matkustanut Niinistö kommentoi asiaa suomalaismedialle New Yorkissa. Niinistö osallistuu puolisonsa Jenni Haukion kanssa Yhdistyneiden kansakuntien 78. yleiskokouksen korkean tason viikolle 18.–21. syyskuuta.
Niinistö ennustaa mielenkiintoista kokousta.
– Maailmassa on jännitteitä ja pyrkimyksiä tietynlaiseen uudelleenrakentamiseen, kuten kehittyvistä talouksista koostuvien Brics-maiden kohdalla on nähty. Erityisen mielenkiintoista on nähdä, miten se täällä mahdollisesti heijastuu.
Usein G7-ryhmän haastajina pidetyt Brics-maat pitivät elokuun lopulla tärkeimmän kokouksensa vuosiin. Ryhmä päätti huippukokouksessaan kutsua Saudi-Arabian, Iranin, Etiopian, Egyptin, Argentiinan ja Yhdistyneet Arabiemiraatit Brics-liittouman uusiksi jäseniksi.
Brics-ryhmän laajentuminen on herättänyt jo ennakkoon huolta lännessä.
Niinistön mukaan Brics-maiden tekemät päätökset vaikuttavat myös Ukrainan tilanteeseen.
– Kyseisten maiden mielipiteissä Ukrainan suhteen on eroja, mutta siellä on myös niitä maita, jotka tukevat Venäjää aktiivisesti tai aidalla istuen.
Ukrainan sota luo jännitteitä maiden välille
Presidentin tiedotustilaisuuden pääpainopiste oli melko odotetusti Ukrainassa.
YK:n yleiskokouksesta on tulossa jännitteinen, koska sinne osallistuvat sekä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi että Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov.
Yleiskokouksen yhteydessä New Yorkissa on myös Ukrainaa koskeva YK:n turvallisuusneuvoston kokous, jossa Tanska pitää Pohjoismaiden puheenvuoron.
Niinistön mukaan Pohjoismaat ovat Volodymyr Zelenskyin Helsingin-vierailun jälkeen pyrkineet esiintymään yhdessä.
– Se on aika helppoa, sillä kantamme ovat Ukrainaa koskevissa asioissa melko yhtenäisiä, Niinistö toteaa.
Niinistön mukaan kaikki odottavat, että sota loppuisi ja Ukrainaan saataisiin rauha. Vaikka tilanne ei sen suhteen näytä kovinkaan valoisalta, on Niinistö ehdottanut, että YK:ssa alettaisiin jo etukäteen selvittää, millä tavoin rauha voitaisiin sodan loppuessa taata Ukrainassa.
Neuvottelujen avaaminen ja yhteisymmärryksen löytäminen rauhanturvaamisesta saattaisi hänen mukaansa vaikuttaa myös varsinaisiin rauhanneuvotteluihin.
– Entäpä jos saamme [eri tahot] samaan pöytään keskustelemaan hieman takaperoisesti rauhanturvaamisesta. Jos siihen saadaan laajat hartiat, löytyisikö sieltä enemmän yhteisymmärrystä sitten hakea se rauhakin?
Tiedotustilaisuutta paikalla seuranneen lehdistön kysymyksistä moni koski Niinistön taannoisia puheita eskalaation riskistä ja pelkoa sodan mahdollisesta laajentumisesta. The New York Timesille antamassaan haastattelussa Niinistö totesi ydinsodan riskin olevan valtava.
– Tulee aina muistaa, että vastuussa olevat joutuvat ottamaan huomioon asioita, jotka voivat olla täysin teoreettisiakin. Siitä huolimatta, niitä ei voi kokonaan sivuuttaa.
Niinistön mukaan Ukrainan tukeminen, sodan pitkittyminen tai Yhdysvaltojen toimittamat pitkän kantaman ohjuksetkaan eivät yksinään lisää sodan laajentumisen riskiä. Syyskuun alussa Venäjän drooni räjähti Romanian ilmatilassa, ja presidentin mukaan tämän kaltaisia vahinkoja ei voi tapahtua loputtomasti.
– Kun Romaniassa alkoi putoamaan droonien kappaleita, Naton pääsihteeri Jens Stolteberg totesi nopeasti, että teko ei vaikuta tahalliselta. Toisaalta se panee ajattelemaan, että missä sitten on vahinkojen määrän ja laadun raja?
– Jos Venäjä aidosti haluaa välttää suursodan, tulee sen pitää huoli siitä, ettei satu sellaisia tapauksia, joita alkaa jo olla mahdotonta väittää pelkäksi vahingoksi.
Presidentti painottaa lisäksi, että Ukrainan sodan loppuminen ei poista Venäjää maailmankartalta. Hänen mukaansa monen asiantuntijan näkemys on, että Venäjä säilyy vaarallisena sodan lopputuloksesta huolimatta. Sitten kysymys on, pyritäänkö sietämään sitä, Niinistö toteaa.
– Jos joku on olemassa, niin sitä on aika vaikeaa olla sietämättä. On haettava ne keinot, joilla pidetään karhu paikallaan.
Useita kahdenkeskeisiä tapaamisia
Presidentti Niinistö pitää Suomen kansallisen puheenvuoron yleiskokouksessa keskiviikkona 20. syyskuuta.
Yleiskokouskeskustelun lisäksi presidentin ohjelmassa on muun muassa puheenvuoro YK:n pääsihteeri António Guterresin isännöimässä kestävän kehityksen huippukokouksessa maanantaina sekä useita kahdenvälisiä tapaamisia.
New Yorkissa Niinistön on tarkoitus tavata Kazakstanin presidentti Kasym-Žomart Tokajev, Kirgisian presidentti Sadyr Žaparov ja Vietnamin presidentti Vo Van Thuong. Lisäksi Niinistö aikoo kerrata aiemmin tänä vuonna käymiään keskusteluja Brasilian presidentti Luiz Inácio Lula da Silvan ja Etelä-Afrikan presidentin Cyril Ramaphosan kanssa.
– Pyrin tapaamaan niitä, joiden kanssa harvemmin jokapäiväisessä kanssakäymisessä tapaa, Niinistö toteaa.
Eurooppalaisia johtajia Niinistön ei ole tarkoitus erikseen tavata, vaikka hän kertookin aikovansa jakaa ajatuksiaan Ruotsin pääministerin Ulf Kristerssonin ja Tanskan pääministerin Mette Frederiksenin kanssa.
YK:n ulkopuolella presidentti pyrkii tapaamaan muun muassa kokeneen yhdysvaltalaisdiplomaatin Henry Kissingerin ja kirjailija Paul Austerin.
Presidentin johtamaan Suomen yleiskokousvaltuuskuntaan kuuluvat myös ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.).