Lyönti kasvoihin. Potku.
– Pyydä vittu anteeks!
– Anteeks.
– Mene polvilles!
Pahoinpitelijä ottaa esiin puukon. Huutoa.
– Turpa kiinni, mene polvilleen!
Yllä oleva keskustelu on suora kuvaus viestipalvelu Telegramin julkiselle kanavalle jaetusta videosta. Vapiseva käsi kuvaa, kun arviolta 10–13-vuotias poika pahoinpitelee toista samanikäistä ja uhkaa tätä puukolla.
Kyseessä on kanava, jonne nuoret jakavat videoita, joista iso osa sisältää raakaa väkivaltaa. Ideana on kuvata pahoinpitelyjä sekä väkivallalla uhkailua ja jakaa videoita sosiaaliseen mediaan.
Artikkeli sisältää väkivallan kuvauksia. Jutun sisältö voi ahdistaa osaa lukijoista, mutta raaimpaa väkivaltaa artikkelissa ei näytetä.
Poliisille tietoa Telegram-kanavan väkivaltavideoista alkoi tihkua elokuun alussa. Keskusrikospoliisin (KRP) viestintäpäällikkö, rikosylikomisario Antti Hyyryläinen kertoo, että vihjeitä videoista tuli kansalaisten ilmoitusten myötä.
Tämän jutun julkaisun aikaan kanavalla oli noin 17 000 tilaajaa ja noin 450 videota. Yle katsoi kaikki videot läpi ja viestitteli 18 ryhmän jäsenen kanssa.
Tässä jutussa julkaisemme otteita keskusteluista yhdeksän eri jäsenen kanssa. Yle ei ole voinut vahvistaa ryhmän jäsenten kertomia asioita. Osa heistä ei suostunut kertomaan itsestään edes tarkkaa ikää. Kertomuksia on tiivistetty ja yksittäisiä viestejä yhdistetty.
Näytämme jutussa kolme Telegram-kanavan videota lyhennettynä ja sumennettuna, jotta alaikäisiä ei voi tunnistaa niistä. Videot loppuvat pysäytyskuvaan.
Yhdessä kanavalle jaetussa videossa kaksi nuorta pahoinpitelee maassa makaavaa ikätoveria.
He tähtäävät lyönnit ja potkut suoraan uhrin kasvoihin.
”On oikein käydä kouluttamassa”
Telegram-kanavalle jaetut väkivaltavideot voidaan jakaa karkeasti kahteen kategoriaan: sovittuihin tai muuten tasaväkisiltä näyttäviin tappeluihin ja nöyryyttäviin tekoihin.
Peruskaava nöyryytyksissä on seuraavanlainen: Nuori pakottaa toisen nuoren polvistumaan maahan väkivallalla tai sen uhalla. Polvistuneen on pyydettävä anteeksi esimerkiksi sitä, että tämä on haukkunut uhkaajaa, tämän ystävää tai perheenjäsentä.
Toisinaan anteeksi on pyydettävä vasikointia. Vasikoinnilla tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että on kertonut opettajalle kiusaamisesta tai poliisille pahoinpitelijän tai jonkun tämän kaverin tekemästä rikoksesta. Välillä silmittömälle väkivallalle ei näytä olevan mitään perustetta.
Osassa videoissa pidetään itsestään selvyytenä, että tietyn teon tehnyt ansaitsee tulla pahoinpidellyksi. Raakaankin väkivaltaan suhtaudutaan jopa arkipäiväisesti ja siihen kannustetaan. Videoiden kommenteissa katsojat penäävät pahoinpitelyn taustatarinaa, syytä väkivallalle.
Tärkeä osuus videoissa on toisen nuoren nöyryyttämisellä. Siihen viittaa myös tapausten kuvaus ja jakaminen someen. Useissa videoissa uhri laitetaan nuolemaan toisen nuoren kenkää tai maata.
Useassa videossa useampi nuori käy yhden, selvästi nuoremman kimppuun. Armoa ei anneta, vaikka pahoinpideltävä anelee muita lopettamaan. Toisinaan se näyttää vain kiihdyttävän väkivaltaa.
Lisäksi kielenkäyttö joissain videoissa ja niiden kommenteissa on hyvin rasistista. Mikäli videoissa esiintyy ulkomaalaistaustaiselta näyttäviä henkilöitä, täyttyy videoiden kommenttikenttä rasistisilla solvauksilla. Jos taas tytöt tappelevat keskenään, viittaa moni kommentti halventavasti heidän sukupuoleensa.
Osa videoidusta väkivallasta vaikuttaa olevan ennalta sovittua. Kaksi nuorta ottaa yhteen esimerkiksi koulun pihalla tai käytävällä. Näiden videoiden taustoista ei kuitenkaan ole varmuutta, enemmän tai vähemmän leikkimieliseltä näyttävä yhteenotto ei sitä välttämättä ole.
Olipa kyseessä ennalta sovittujen tappeluiden tai nöyryyttävän väkivallan videointi, yhdistää niitä kolme asiaa: videoissa olevien nuori ikä, väkivalta ja sen kuvaaminen.
Videoissa käytettävä väkivalta on raakaa. Pahimmillaan uhrin päällä hypitään porukalla. Lyönnit ja potkut tulevat usein yllättäen. Muutamissa videoissa uhataan myös puukolla. Varmuutta ei ole, ovatko videoissa näkyvät puukot aitoja. Osassa videoissa kuvataan lievempää fyysistä tai sanallista väkivaltaa, kuten läpsimistä poskelle tai ainoastaan uhkailua.
Iso osa pahoinpitelijöistä ja uhreista ovat selvästi alaikäisiä. Poliisin arvion mukaan nuorimmat videoissa esiintyvät ovat 12-vuotiaita, mutta joukossa voi olla nuorempiakin. Usein ympärillä on tilannetta kuvaavia toisia nuoria. Osa heistä seisoo hiljaa kännykät kädessään, osa kannustaa lyömään kovempaa tai neuvoo lyöntitekniikoissa.
”Valtavan iso ilmiö”
Tässä jutussa käsiteltävä Telegram-kanava on vain yksi alusta, johon videoita jaetaan. Kanavan tilaajamäärä, noin 17 000, on kuitenkin KRP:n rikosylikomisario Antti Hyyryläisen arvion mukaan poikkeuksellisen suuri.
– Eikä määrä rajoitu vain 17 000:een, vaan yhden puhelimesta saattaa useampi nuori katsoa yhdessä videota.
Telegramissa on useita muitakin vastaavanlaisia, pienempiä kanavia, joihin jaetaan Suomessa kuvattujen videoiden lisäksi myös ulkomaalaisia videoita. Sen lisäksi videoita jaetaan Snapchat-ryhmiin, Tiktokiin ja Ylilaudalle, joka on anonyymi keskustelualusta.
– Arvion mukaan tämän tyylisiä videoita pyörii somessa noin 5 000. Kyseessä on valtavan iso ilmiö.
Kanavasta ei ole aloitettu poliisitutkintaa. Poliisilaitokset tutkivat tahoillaan epäiltyjä pahoinpitelyjä, laittomia uhkauksia, kunnianloukkauksia ja yksityiselämää loukkaava tiedon levittämistä. KRP on auttanut poliisilaitoksia tunnistamaan esimerkiksi videoissa esiintyviä paikkoja.
– Tutkijat eri poliisilaitoksista tekevät omaa tiedonhankintaa, me autamme tarvittaessa. Osan videolla esiintyvistä nuorista poliisi saattaa tunnistaa jo entuudestaan.
Joidenkin videoiden kohdalla tunnistaminen on yksinkertaista, koska väkivaltaa käyttävät tai sillä uhkaavat nuoret eivät juuri peittele kasvojaan. Ideana vaikuttaa olevan nimenomaan se, että muut näkevät, kuka hakkaa ja kenet.
Poliisi on tunnistanut videoilta myös katujengiläisiä.
Videossa useampi nuori jahtaa yhtä ja kun tämä kaatuu, kaksi nuorta käy kaatuneen kimppuun.
Useampi nuori kuvaa tapahtumaa puhelimillaan, osa nauraa. Yksi väkivaltaa seuraavista nuorista kannustaa pahoinpitelijöitä jatkamaan.
Pahoinpitelijät potkivat maassa makaavaa kasvoihin ja kylkiin.
”Yritetään hakee suosioo”
Keskusrikospoliisi julkaisi vuosi sitten selvityksen nuorten väkivaltarikollisuuden määrästä ja piirteistä. Sen mukaan rikosilmoituksissa mainitaan aikaisempaa useammin, että väkivaltaa on kuvattu ja videoita on levitetty sosiaalisessa mediassa.
Selvityksen mukaan vuosina 2020–2021 yli 20 prosentissa rikosilmoituksista mainittiin sosiaalinen media, teon kuvaaminen tai videointi.
Selvityksen perusteella väkivaltarikollisuus on kasvanut alle 18-vuotiaiden ikäryhmissä. Etenkin alle 15-vuotiaiden tekemien väkivaltarikosten kasvu on ollut erityisen voimakasta.
Huomioitavaa on myös se, useat väkivaltarikokset ovat piilorikollisuutta. Tilastojen ulkopuolelle jää paljon tapauksia.
Yhtä syytä väkivallan lisääntymiselle ja pahoinpitelyvideoille on turha hakea. Telegram-ryhmän nuoret kertoivat Ylelle, että osa pahoinpitelijöistä hakee videoilla valtaa ja suosiota.
Samantyyppisiä seikkoja tunnistaa myös Keskusrikospoliisin Antti Hyyryläinen. Osa nuorista uskoo saavuttavansa tietyn aseman nöyryyttämällä ja toisen hädällä mässäilyllä.
– Julkisuus on keskeinen asia. Monelle nuorelle vallan tunne voi olla huumaava ja koukuttavaa.
Hyyryläinen näkee taustalla vaikuttavan myös yleisesti rikollisen elämäntavan ja katujengiläisten ihailun.
Juurisyyt väkivallalle ovat usein kuitenkin syvemmällä. Taustalla voi olla yksinäisyyttä, osattomuuden kokemusta, mielenterveys- ja päihdeongelmia.
Osa Ylelle Telegramissa kirjoittaneista nuorista kokee, että syy väkivallalle on se, että mikään muu ei auta. He turvautuvat hoitamaan ”homman itse”, koska kokevat ettei koulusta tai poliisista ole apua.
Tampereen kaupungin vt. nuorisopalvelujohtaja Tiina-Liisa Vehkalahti sanoo, että mikäli nuori kokee väkivallan olevan ainoa keino osoittaa omia tunteitaan tai puuttua johonkin asiaan, on syy aikuisissa.
– Silloin koti, koulu, nuorisotyö ja muut viranomaiset sekä yhteiskunnalliset järjestelmät ovat epäonnistuneet pahasti.
”Hauska katsoa, kun tuttuja paikkoja näkee”
Ylen nuorilta saamissa vastauksissa useita kiehtovat videoissa näkyvät tutut paikat ja ihmiset.
Viranomaiset ovat korostaneet useaan kertaan, että suurin osa nuorista voi hyvin. Se pieni joukko nuoria, jotka voivat huonosti, voivat kuitenkin entistä huonommin.
Vaikka jotkut videoilla väkivaltaa käyttävistä nuorista saattavat kuulua heihin, jotka voivat huonosti, KRP:n Antti Hyyryläinen arvioi, että videoiden tekemiseen voi osallistua myös nuoria, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta väkivallasta, poliisista tai muista viranomaisista.
– Se on huolestuttavaa, että somessa niin sanotusti turvallisten perheiden lapset osallistuvat tällaiseen ja puhuvat vasikoinnista.
Tampereen kaupungin vt. nuorisopalvelujohtaja Tiina-Liisa Vehkalahti muistuttaa, että osa nuorista saattaa osallistua itsestä ahdistavalta tuntuviin tilanteisiin myös siksi, ettei tulisi itse kiusatuksi tai jäisi ulos porukasta.
– Vaikka itse ei tekisi mitään ja kokisi, että väkivalta on väärin, voivat kaverit olla tärkeämpiä kuin se, että keskeyttäisi pahoinpitelyt.
Videossa nuori lyö toista nuorta kasvoihin ja potkii tätä kylkiin. Pahoinpitelijä tivaa, miksi pahoinpidelty itkee.
Muut paikalla olevat nuoret kuvaavat tapahtumaa.
Pahoinpitelijä pakottaa nuoren polvistumaan ja nuolemaan kenkäänsä. Tämän jälkeen hän potkaisee polvistunutta päähän.
Sekä Vehkalahti että Hyyryläinen korostavat sitä, että lasten ja nuorten empatiakyky ja impulssikontrolli eivät ole vielä yhtä kehittyneitä kuin aikuisilla.
– Lasten maailmassa syy-seuraussuhde on hirveän lyhyt, Hyyryläinen sanoo.
Tämä näkyy myös siinä, että osa nuorista ei ymmärrä, millaiset vaikutukset väkivallalla voivat olla.
– Moni nuori tietää sen, että rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15-vuotiaana. Sitä ei kuitenkaan aina ymmärretä, että vahingonkorvausvastuulla ei ole ikärajaa, Hyyryläinen jatkaa.
Rikokseen voi syyllistyä myös kuvaaja ja videon levittäjä. Kuvaaminen julkisella paikalla ei ole rikos, mutta jos kuvaaja esimerkiksi yllyttää toista lyömään, rikoksen tunnusmerkit täyttyvät. Videoiden julkaiseminen ja eteenpäin levittäminen voi olla rikos, kunnianloukkauksen tai yksityiselämää koskevan tiedon levittämisenä.
”Turhaa pelleilyä”
Kanavalla lienee paljon myös seuraajia, jotka eivät ihannoi väkivaltaa. Useiden videoiden alle on kertynyt paljon kommentteja siitä, kuinka säälittävää toisten hakkaaminen on. Joissain videoissa taustalla tapahtumaa seuraavat nuoret pyytävät väkivallan tekijöitä lopettamaan.
Moni Ylen tavoittamista nuorista kertoo seuraavansa kanavaa ”valistusmielessä” ja tuomitsevansa kaiken väkivallan.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella 26.9. kello 23:een asti.
Tiedätkö aiheesta lisää? Mikäli haluat kertoa juttuvinkkisi, voit ottaa yhteyttä osoitteeseen mari.jantti@yle.fi. Yhteystietosi jäävät vain toimituksen tietoon.
Tekijät
TEKSTI: MARI JÄNTTI
KUVAT JA VIDEOT: KAROLIINA JUNTUNEN, TUOMO BJÖRKSTEN