Kuluvan vuoden tilastot rikosten tutkinta-ajoista ovat kylmäävää luettavaa
Rikoslakirikosten tutkinta-aika on keskimäärin 304 vuorokautta. Edellisvuonna aikaa kului 174 ja sitä edellisenä 167 päivää. Luvuissa eivät ole mukana liikennerikokset.
Vielä vuosikymmen sitten poliisi selviytyi rikoksen tutkinnasta keskimäärin alle 90 vuorokaudessa.
Alkuvuoden luvut selittyvät Vastaamon rikosvyyhdillä, jossa hakkeri vei psykoterapiakeskuksen asiakastiedot ja levitti ne pimeään verkkoon.
Syitä rikosten tutkinta-aikojen krooniseen kasvuun on useita. Rikosten monimutkaistuminen on vain yksi syy.
– Poliisi on suunnannut paljon voimavaroja hälytys- ja valvontatoimintaan, jotta ollaan paikalla kun se hälytyskeikka tulee, Tomi Vuori sanoo.
Rahaa käytetään myös vähemmän, kuin muualla. Suomen poliisin määrärahoja on käytössä vajaa 200 euroa kansalaista kohti, Ruotsissa ja Norjassa lähes 300 euroa.
Suomen Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne kertoo, että erityisesti rikostutkijoiden uupuminen työkuorman alle näkyy liiton kyselyissä.
– Kumulatiivinen stressi ja riittämättömyyden tunne tulevat entistä enemmän esille. Työkuorma on niin ylitsepursuava, että on pakko todeta, että tämä on tässä ja siirtyä seuraavaan juttuun, Rinne kuvaa.
Sisäministeriön poliisiosaston ylijohtaja Tomi Vuori säästäisi resursseja sakkomenettelyn lisäämisellä.
– On laaja kirjo asioita jotka voitaisiin riidattomissa tapauksissa hoitaa sakkomenettelyllä, Vuori sanoo.
500 poliisia lisää?
Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa poliisin toiminnan tehostamiseen esitetään 500 poliisia lisää. Nyt vakansseja on 7 500.
Nopeaa helpotusta tuskin on luvassa, sillä ammattikorkeakoulutasoinen koulutus vie nelisen vuotta.
Poliisiammattikorkeakouluun päässeiden määrä on laskenut rajusti. Viime vuonna seulan läpäisi 255 hakijaa, kun viisi vuotta aiemmin määrä oli 400. Tänä vuonna tilanne hieman piristyi ja koulutukseen pääsi 300 hakijaa.
Rikostutkinnan vahvistamiseksi esillä on ollut myös poliisikoulutuksen kehittäminen. Rikostutkijan ammatti houkuttelee nykyään enää harvoja.
Jonne Rinne muistuttaa, että pula on rikostutkijoista, joiden työnä on perusrikosten tutkinta.
– Ne ovat niitä polkupyörävarkauksien tapaisia juttuja, joita on paljon ja jotka tavallisia ihmisiä koskettavat.
Ennen valmistuneet halusivat Rinteen mukaan tutkijoiksi, mutta joutuivat partioon. Nykyään asiat ovat päinvastoin, vaikka erikoistehtäviin riittää yhä halukkaita.
500 euroa lisää?
Keväällä julkaistussa poliisin hallintoa tarkastelevassa selvityksessä Takaisin ihmisten pariin keskeiseksi tavoitteeksi nousi perusrikostutkinan tason nostaminen.
Hallituksen suunnitelma lisäresursseista saa Rinteen täyden tuen.
– Kuulostaa erittäin hyvältä, mutta Ikäluokat pienenevät ja kilpailu on kovaa. Haluan, että poliisiksi hakeutuvat parhaat vertaistensa joukosta.
Ammatin vetovoiman lisäämiseksi Jonne Rinne panisi pikaisesti kuntoon kolme asiaa:
– Työsuhteen edut ja työolosuhteet pitää saada kuntoon. Peruspalkkaan 500 euroa lisää niin saadaan niitä tekeviä käsiä, näkeviä silmiä ja ajattelevia päitä.
Uhrien odotusaika on pitkä
Poliisin tutkinta-aikojen pidentyminen näkyy myös Rikosuhripäivystyksessä. Se auttaa verkossa ja 31 paikkakunnalla eri puolella Suomea.
Asiakasmäärät ovat kaksinkertaistuneet viidessä vuodessa reiluun 28 000:een.
– Monet ovat väkivaltarikosten uhreja ja niiden tutkinta ja oikeuskäsittely voi viedä kaksi, kolme vuotta, Rikosuhripäivystyksen kehitysjohtaja Jaana Koivukangas muistuttaa.
Uhrin kannalta tutkinnan ja tuomioiden odottaminen on raastavaa.
– Se aiheuttaa inhimillistä kärsimystä uhreille ja todistajille. Moni ajattelee, että eikö asiaani käsitellä lainkaan.
Uhri tarvitsee kriisiavun lisäksi myös tietoa tutkinnan etenemisestä.
– Myös toipuminen viivästyy kun asia ei etene. Monet myös syyllistävät turhaan itseään tapahtuneesta.
Ajan kuluminen voi myös heikentää muistikuvia tapahtumien kulusta.
– Väkivaltarikos on traumaattinen ja usein ihmisen muisti pirstoutuu. Esimerkiksi seksuaalirikoksen kohdalla uhrin kertomuksella voi olla keskeinen rooli.
Jaana Koivukankaan mukaan alalla on keskustelu sähköisen järjestelmän käyttöönotosta. Sieltä rikoksen uhri voisi seurata oman asiansa etenemistä.
– Se voisi olla samantyyppinen kuin omakanta, jos näkee omat terveystiedot.
”Tilanne rasittaa tutkijaa henkisesti”
Itä-Suomen poliisilaitoksella tutkinta-ajat ovat venyneet reilusti yli 200 päivään. Etelä-Savossa tutkinta-aika on tänä vuonna 264 päivää.
Etelä-Savon ja Varkauden alueen perusrikosten tutkinnan kenttäjohtaja, ylikomisario Harri Hauhia myöntää, että tutkijat ovat kovilla.
– Se rasittaa tutkijaa henkisesti, kun haluaa tehdä työt mahdollisimman hyvin, mutta valitettavasti aika ei siihen riitä. Haetaan sitä rajapintaa, mikä on riittävä ja se ei välttämättä ole sitä mitä kansalainen toivoo.
Harri Hauhian vetämä noin 50 hengen yksikkö on saanut alkuvuoden kuluessa 3 000 rikosilmoitusta pöydälleen. Toinen puoli odottaa esikäsittely-yksikössä.
Hauhia asettelee sanansa tarkasti pohtiessaan syitä ruuhkautumiseen.
– Ei pelkästään resurssipulan taakse voi mennä.
Rikosilmoituksen tekemisen kynnys on sähköisen järjestelmän takia mataloitunut. Valvontakameroiden tekniikan parantuminen tuo aiempaa enemmän tapauksia tutkittavaksi.
– Näpistyksiä, lieviä petoksia, kavalluksia, pahoinpitelyjä eli niitä, mitä tavallinen ihminen elämässään kohtaa.
Kenttäjohtajalla riittää vielä uskoa tilanteen paranemiseen.
– Tutkinnan arvostus vielä palautetaan entiselleen, mutta se ei tapahdu yhden, kahden, kolmen henkilön lisäyksellä.
Voit keskustella aiheesta tässä torstaihin 21.9. kello 23 saakka.