Vuoden alussa perustetut hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa säästöpaineissa. Satakunnan hyvinvointialueen johto esitti elokuussa 92 miljoonan euron säästöohjelmaa kahdelle seuraavalle vuodelle.
Yle kysyi sähköpostilla Satakunnan hyvinvointialueen johtajalta Kirsi Varhilalta tämän hetken tilanteesta, kun eri puolilta maata tulee tietoa hyvinvointialueiden leikkaussuunnitelmista.
Onko 92 miljoonan säästöohjelma Satakunnassa riittävä vai onko säästöjä etsittävä vielä enemmän?
– Valmistelussa on talousarvio vuodelle 2024 toimialueilla. Vielä siis ei ole tiedossa, miltä pohja vaikuttaa, mutta voin ennustaa olevan vaikeuksia pysyä tiukassa raamissa yleisestä kustannustasosta johtuen. Saattaa siis olla, että 92 miljoonaa ei ole riittävä, mutta olemme tässä viisaampia noin kuukauden kuluessa.
Suomen suurin eli Pirkanmaan hyvinvointialue kertoi tämän kuun alkupuolella aloittavansa koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut.
Satakunnan hyvinvointialueella on töissä noin 10 500 ihmistä.
Onko Satakunnan hyvinvointialueella painetta henkilöstövähennyksiin ja yt-neuvotteluihin?
– Vielä toistaiseksi ei ole, mutta muutosohjelman toimeenpano vaikuttaa asiaan hyvin paljon. Jos näissä emme onnistu, niin joudumme valmistelemaan lisää toimenpiteitä.
Onko mielestäsi hyvinvointialueiden perustamisessa tehty jonkinlainen valuvika, kun heti on ilmennyt säästöpaineita?
– Malli muuttui entisestä hyvin paljon ja palvelujen yhdenvertaisuus on vaatinut lisäpanostusta. Rahoituslain lähtökohtana on laskennallinen palvelutarve, mikä myös poikkeaa huomattavasti aikaisemmasta kuntapohjaisesta tarkastelusta. Lisäksi taustalla vaikuttavat korona, Ukrainan sota ja hoitajien lakot, jotka kaikki loivat jonoja palveluihin. Globaalilla taloustilanteella on myös vaikutuksensa.
Milloin konkretiaa palveluverkosta?
Eri puolilla maata ovat herättäneet kiivasta keskustelua hyvinvointialueiden palveluverkkoon tehtävät muutokset. Etenkin pikkukunnissa on älähdetty, kun oma terveyskeskus on uhattuna.
Satakunnassa on tihkunut vielä varsin vähän konkreettista tietoa jäljelle jäävistä seinistä. Osa nykyisistä terveyskeskuksista kuitenkin korvataan liikkuvilla ja digitaalisilla palveluilla.
Ensi kuun alussa on luvassa konkreettista tietoa Satakunnan hyvinvointialueen palveluverkon tulevaisuudesta? Julkistetaanko tuolloin paikkakunnat, joille jää toimintoja ja paikkakunnat, joilta toiminnot katoavat?
– Silloin julkaistaan palveluverkkoprojektissa valmistuneet esitykset niistä konkreettisista toimenpiteistä, joista tulisi lähteä liikkeelle.
Minkälaisilla nimikkeillä Satakunnassa kutsutaan tulevaisuuden sote-keskuksia ja minkälaisia toimintoja niissä on?
– Satakunnassa niitä kutsutaan sote-keskuksiksi, jotka toimivat verkostona ja joiden yhteydessä tarpeen mukaan on perhekeskus ja / tai ikäkeskus. Lähtökohtaisesti niissä on sosiaali- ja terveydenhuollon sekä suun terveydenhuollon vastaanottotoimintaa eli hoitajia, lääkäreitä, sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia, hammaslääkäreitä, suuhygienistejä sekä erityistyöntekijöitä väestön palvelutarpeen mukaan. Jossain määrin niissä on myös kuvantamista sekä näytteenottoa eli laboratoriopalveluita.
Aiotaanko Satakunnan kunnissa järjestää palveluverkon muutoksista avoimia tiedotustilaisuuksia?
– Niitä on järjestetty kahvikiertueena nyt jo pitkin syksyä aluehallituksen puheenjohtaja Harri Lehtosen ( sd. ) johdolla kuusi kappaletta ja tulossa on vielä ainakin seuraavat kuusi, joista Säkylä on jo sovittuna.