JASNOGORSK, TULAN ALUE Huoltoaseman näytöllä ei näy dieselin hintaa keskivenäläisessä Jasnogorskin kaupungissa.
Myyjä kertoo, että dieseliä ei ole ollut kolmeen viikkoon. Siitä ei ole tietoa, milloin sitä saadaan.
Bensiininkin hinnat ovat asemalla korkeammat kuin pääkaupungissa Moskovassa, joka sijaitsee noin kahden ja puolen tunnin ajomatkan päässä.
95-oktaaninen bensiini maksaa tällä asemalla 61,55 ruplaa eli 0,60 euroa litralta. Moskovassa sitä sai 54,95 ruplan eli 0,53 euron litrahinnalla.
Suomeen verrattuna bensiini on tietenkin erittäin halpaa, mutta paikallisella tulotasoilla hintojen nousu tekee jo loven kukkaroon.
Toisella huoltoasemalla Jasnogorskissa polttoaine on jo kortilla.
Pienen koulubussin kuljettaja kertoo, että polttoainetta myydään asemalla vain julkisen sektorin autoille. Asema vaikuttaa melkein suljetulta.
Polttoainepulasta on raportoitu useilta Venäjän eri alueilta.
Eniten hinnat ovat Venäjällä nousseet yksityisillä huoltoasemilla, jotka eivät kuulu suurten öljy-yhtiöiden ketjuihin. Tilanne saattaa johtaa pienten asemien konkursseihin.
Maatalousministeri Dmitri Patrušev sanoi kaksi viikkoa sitten, että tilanne lähentelee katastrofia maataloudelle. Sen jälkeen dieselin tukkuhinta on noussut jo 14 prosenttia.
Tilanne on sikäli kummallinen, että Venäjä on suuri öljyntuottajamaa.
Osin kyse on sesongista, osin sodasta
Polttoaineiden hinnannousuun ja suoranaiseen pulaan vaikuttaa yksinkertaisesti ajankohta. Dieselin kysyntä nousee perinteisesti sadonkorjuukaudella ja syyskylvöjen aikaan, koska traktorit ja muut maatalouskoneet tarvitsevat dieseliä.
Lisäksi kesän lopulle sijoittuvat yleensä jalostamojen normaalit huoltoseisokit.
Maanviljelijöiden edustusjärjestöt varoittivat polttoainepulasta jo elokuun lopulla. Myös kuljetusala on valittanut dieselin hinnan jyrkästä noususta.
Polttoaineiden kallistuminen heijastuu pian esimerkiksi elintarvikkeiden hintoihin, kun sekä maataloustyöt että maantiekuljetukset kallistuvat.
Poikkeuksellinen tilanne kytkeytyy osin Venäjän Ukrainassa käymään hyökkäyssotaan.
Sotakoneiston pyörittämiseen uppoaa väistämättä paljon polttoainetta. Rautatiekuljetuksissa sotaan liittyvät rahdit ovat ensisijaisia, mikä on vaikeuttanut ja kallistanut bensiinin ja dieselin kuljetuksia rautateillä.
Toisaalta pakotteiden takia venäläisyritykset ovat joutuneet nopeasti muuttamaan logistiikkaketjujaan. Kuljetuksia tehdään yhä enemmän maanteillä, mikä nostaa dieselin kysyntää.
Varaosien toimituksissa aseteollisuus on nyt etusijalla. Siksi jalostamojen huoltoseisokit voivat venyä.
Vienti vetää, kotimaan markkinat eivät houkuttele
Keskeinen tekijä on kuitenkin vienti.
Polttoaineiden vienti on nyt öljy-yhtiöille kotimarkkinoille myymistä paljon houkuttelevampaa, koska öljyn maailmanmarkkinahinnat ovat korkeat ja Venäjän rupla heikentynyt.
Heikko rupla suosii vientiä, kun yhtiöiden kustannukset ovat ruplissa ja vientitulot dollareissa.
Yksi tekijä on harmaa vienti: yhtiöt ostavat kotimarkkinoilta valtion tukemaa halpaa polttoainetta ja myyvät sitä ulkomaille, jossa siitä saa paremman hinnan.
Viennin houkutusta kasvattaa sekin, että Venäjän valtion maksama korvaus öljy-yhtiöille myynnistä maan omille markkinoille puolittui syyskuun alussa.
Korvaukset öljy-yhtiöille ovat tuntuneet budjetissa
Venäjän vallanpitäjät ovat halunneet pitää polttoaineiden kuluttajahinnat vakaina. Siksi valtio on maksanut öljy-yhtiöille korvauksia kotimaahan myymisestä.
Bensiinin ja dieselin hinta on yksi sellainen asia, jonka kuluttaja huomaa nopeasti huoltamon pumpulla. Autoritaarisessa maassakin vallanpitäjät haluavat pitää kansalaiset tyytyväisinä.
Niinpä Venäjällä hallitus loi vuonna 2019 järjestelmän hintojen vakauttamiseksi.
Öljynjalostajille maksettiin korvauksia kotimarkkinoille myymisestä, jos bensiinistä tai dieselistä ulkomailla saatava hinta oli korkeampi kuin Venäjän omille markkinoille määritetty keskihinta.
Valtio maksoi yhtiöille keskimäärin kaksi kolmannesta ulkomaisen ja kotimaisen hinnan erotuksesta.
Jos taas kotimarkkinoiden hinta nousisi vientihintaa kalliimmaksi, öljy-yhtiöiden pitäisi puolestaan maksaa korvauksia valtion budjettiin.
Järjestelyllä haluttiin varmistaa, että polttoaineita riittäisi Venäjän omillekin kuluttajille.
Korvausten maksaminen ei ole ollut halpaa Venäjän valtiolle. Viime vuonna se maksoi 2,2 tuhatta miljardia ruplaa korvauksia öljy-yhtiöille.
Euron nykykurssilla tämä olisi noin 21,4 miljardia euroa.
Tämä oli lähes viidennes öljynviennin valtion kassaan tuomista huipputuloista, jotka olivat 11,6 tuhatta miljardia ruplaa eli euron nykykurssilla 113 miljardia euroa.
Budjettialijäämä pakotti leikkaamaan korvauksia
Hyökkäyssota Ukrainassa on kasvattanut budjettivajetta, ja Venäjä hallitus halusi säästää rahaa: siksi korvaus puolitettiin syyskuun alusta alkaen.
Nyt vallanpitäjät joutuvat miettimään korvauksen palauttamista entiselle tasolleen. Venäjän hallitus voisi myös yksinkertaisesti rajoittaa dieselin vientiä, mutta nykyoloissa toisessa vaakakupissa painaa ulkopolitiikka.
Kun vastakkainasettelu lännen kanssa koventuu, Venäjä haluaa pitää hyvät suhteet maihin, joihin se nykyisin vie dieseliä. Niitä ovat Turkki, Brasilia, Saudi-Arabia ja Pohjois-Afrikan maat.
Venäjän johto voi osin laskea sen varaan, että polttoaineiden hinta laskee lokakuussa, kun satokauden kaltaiset hintaa nostavat tekijät ovat takanapäin.