Hallituksen valmistelema kiinteistöjen maapohjaveron roima kiristys tyrmätään laajasti maanantaina päättyneellä lausuntokierroksella. Etenkin kasvavan verolaskun maksajat eli kiinteistönomistajat vastustavat laajasti maapohja- eli tonttiveron kiristystä, joka on määrä saada voimaan jo ensi vuoden alusta.
Lausunnonjättäneistä 59 prosenttia vastustaa esitystä, 19 prosenttia kannattaa ja 22 prosenttia suhtautuu neutraalisti eli ei varsinaisesti ota kantaa alarajan kiristykseen.
Verohaarukka kapenee
Esitysluonnoksessa maapohjaan sovellettava veroprosentti eriytettäisiin yleisestä kiinteistöveroprosentista ja maapohjan veroprosentin vaihteluvälin alaraja korotettaisiin nykyisestä 0,93 prosentista 1,30 prosenttiin. Vaihteluvälin yläraja säilyisi nykyisessä 2,00 prosentissa.
Kiinteistönomistajat perustelevat vastustustaan yleisesti sillä, että kiinteistöalan kustannukset ovat muutenkin olleet kasvussa viime aikoina.
– Inflaation ja korkotason nousun myötä kiinteistöalan kannattavuus on heikentynyt. Kiinteistöveron korotukset heikentävät kannattavuutta entisestään ja asuntorakentamisen suhdannetilanne pahenee, toteaa Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli lausunnossaan.
Kiinteistöliiton mukaan korotus nostaa entisestään asumiskustannuksia ja siirtyy suoraan hoitovastikkeeseen ja myös paineeksi korottaa vuokratasoa.
Energiayhtiö Pohjolan Voima toteaa, että korotettu kiinteistövero nostaa sähköntuotannon kustannuksia, jonka maksaa loppuasiakas.
Mökkiläiset kärmeissään
Kesämökkiläisten edunvalvoja Vapaa-ajan asukkaiden liitto VAAL vastustaa voimakkaasti tätä mahdollista korotusta.
– Mikäli vapaa-ajan asumista edelleen hankaloitetaan ja kustannuksia lisätään mm. maan verotuksella, tulee vapaa-ajan asuminen pienenemään ja kulutus vähenemään, joten mökkikuntien tilanne voi näiden muutosten johdosta heikentyä, VAAL huomauttaa.
Matkailu vaikeuksissa
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan mukaan lakiesitys nostaisi liike- ja toimistotilojen maapohjaveroa 25 prosenttia ja yritysten sekä yhteisöjen koko kiinteistöveroa kaksi prosenttia. Maran mukaan ehdotus on ongelmallinen taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevalle matkailualalle, jossa monien yritysten maa-alueet ovat selvästi tavanomaisia liikekiinteistöjä suurempia.
– Moni matkailuyritys arvioi tällä hetkellä sitä, kannattaako liiketoimintaa enää jatkaa, MaRa huomauttaa.
Kaupan liiton mukaan korotus kohdistuu pääosin kuntiin, joissa korotukselle ei ylipäätään ole tarvetta.
– Helsingillä ja muilla kunnilla, joilla alaraja on nykyisin alle 1,30 prosentissa, olisi jo ilman esitysluonnoksen mukaista korotusta mahdollisuus itsenäisesti nostaa vero 1,30 prosenttiin.
Myös rakentamattoman maan osalta korotus olisi haitallinen pääkaupunkiseudulle ja kehyskunnille, joissa on määrättävä rakentamattomille rakennuspaikoille korotettu veroprosentti, jonka on oltava vähintään 3 prosenttia yleistä veroprosenttia korkeampi. Veroprosentti olisi siis vähintään 4,30 %.
Puolustajat vähissä
Uudistusta puoltaa pieni osa lausunnonjättäneistä. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Vatt pitää esitystä perusteltuna hyvän verojärjestelmän periaatteiden näkökulmasta. Vattin mukaan maan arvoon kohdistuva kiinteistövero ei aiheuta haitallisia kannustinvaikutuksia rakennusinvestointeihin tai työn tarjontaan, kuten rakennusten arvoon kohdistuvat kiinteistöverot tai kuntien tulovero.
– Jatkossa kunnilla olisi myös mahdollisuus ansiotuloverotuksen keventämiseen ja kiinteistöverotuksen kiristämisen maapohjaan painottuen, jolloin työnteon kannusteet vahvistuisivat ilman että rakennusinvestointien kannusteet heikkenevät, Vatt perustelee.
Kuntien valta kapenee
Lakiehdotus tarkoittaa toteutuessaan, että 245 kuntaa joutuu nostamaan maapohjaveroaan vähintään 1,30 prosentin alarajaan, koska valtio pakottaa. Kuntien ensi vuoden kiinteistöverotulot nousevat lakimuutoksen ansiosta 108 miljoonaa euroa.
Samalla lakiehdotus käytännössä kaventaa merkittävästi kuntien itsenäistä päätösvaltaa, kun ne saavat jatkossa päättää maapohjaverostaan nykyistä kapeamman verohaarukan sisällä.
Helsinki huomauttaakin tästä, mutta samalla ymmärtää:
– Valtiovallan asettama alaraja on perusteltavissa yleisellä edulla.
Espoo vastustaa maapohjan veroprosentin alarajan korotusta. Sen mielestä kunnilla tulee olla itsellään mahdollisuus itse päättää verorakenteestaan.
Veronmaksajain Keskusliitton mielestä alarajaan esitetty korotus on perusteetonta kuntien holhoamista.
– Kiinteistövero menee kunnille, joten niiden pitäisi saada itse päättää vapaasti sen tasosta omassa kunnassaan, Veronmaksajat painottaa.
Peukalonti ei potuta
Kokonaisuudessaan voi kuitenkuin päätellä, että kunnat eivät koe päätösvaltansa peukalointia ongelmana juuri ollenkaan. Nimittäin hyvin harva kunta on lausunut lakiluonnoksesta ylipäätään yhtään mitään. Manner-Suomen 309 kunnasta ainoastaan 7 oli jättänyt lakiehdotuksesta lausunnon maanantaihin eli lausuntokierroksen päättymispäivään mennessä.
Tosin lausuntoaikaakin oli vain 2,5 viikkoa, kun se normaalisti on 6-8 viikkoa. Helsinki, Espoo ja Raahe pitävätkin annettua lausuntoaikaa liian lyhyenä.
– Mielestämme lausuntopyyntö olisi pitänyt tulla myös suoraan kuntiin. Nyt oli sattumanvaraista, että se tuli kunnissa huomioiduksi, Raahe kivahtaa lausunnossaan.
Omakotiliiton mielestä kiinteistöveronprosentin alaraja tulisi poistaa ja se suhtautuu kielteisesti lakiuudistukseen muutenkin. Vähintään voimaantuloa pitää siirtää vuoden 2025 alkuun.