Hiihtoliiton sisäpiiriin kuuluva henkilö kertoi runsas viikko sitten Yle Urheilulle, että liiton lokakuun lopussa valmistuvan tilikauden tulos painuu 500 000–600 000 euroa miinukselle, tämän hetken arvioiden mukaan.
Liiton puheenjohtaja Markku Haapasalmi ei halunnut kommentoida kyseistä arviota, mutta erästä Hiihtoliitolle suuret tappiot aiheuttanutta tapahtumaa hän kommentoi mielellään. Haapasalmen mukaan yleisömyynnin puolesta pahasti epäonnistunut Helsinki Ski Weeksin kansainvälinen stadionsprintti aiheutti yhtenä ainoana iltana, 22. viime maaliskuuta, peräti noin 200 000 euron tappiot.
Kivijalasta savijalka
Kahdesti järjestetty Helsinki Ski Weeks osoittautui liitolle uuden talouden kivijalan sijasta savijalaksi, jonka kahden kerran loppulukema on satojatuhansia euroja pakkasella. Jos Helsinki Ski Weeks ylipäätään jatkuu, kyse on huomattavasti pienimuotoisemmasta tapahtumasta kaukana Helsingistä ja kalliista Olympiastadionista.
Haapasalmi ja Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Ismo Hämäläinen eivät ole halunneet julkisesti arvioida tilinpäätöstä, joka valmistuu poikkeuksellisen pitkän 17 kuukauden tilikauden päätteeksi. Haapasalmi perustelee asiaa sillä, että luvut elävät koko ajan.
Hiihtoliitossa mäkihypyn ja yhdistetyn lajijohtajana työskentelevä Mika Kojonkoski raotti Yle Urheilulle salaisuuden verhoa. Hiihtoliitto käy paraikaa läpi rajua säästöohjelmaa, jonka tavoite on saavuttaa 350 000–400 000 euron säästöt esimerkiksi henkilöstön lomautuksilla ja säästämällä maajoukkuetoiminnoista.
Kojonkoski myöntää osan miinuslukemista selittyvän sillä, että liiton lajiryhmät eli mäkihyppy, maastohiihto ja yhdistetty eivät ole pystyneet viime kaudella toimimaan niille annettujen budjettien raameissa.
”Eivät vahvistettavissa”
– Jokainen lajiryhmä on vetänyt noin 100 000 euroa pitkäksi. Näin minulle on kerrottu. Tuoreimpia talouslukuja en ole viime aikoina saanut.
Puheenjohtaja Haapasalmen mukaan kyseiset luvut ”eivät ole vahvistettavissa”.
Kojonkoski kertoi, että viime marraskuussa hänen vastuullaan oleville lajiryhmille esitettiin juuri ennen kilpailukautta säästövaateita, joiden ajoitusta lajijohtaja piti täysin kohtuuttomana.
– Kun siinä kohtaa laitetaan budjettiin noin 50 000 euron kavennusvaatimukset, niin ei niihin oikeastaan ole mahdollista yltää kuin ajamalla kilpailutoiminta alas. Meillä ei ole maastohiihtoon verrattuna sellaisia budjetteja, joista tuollaisia voisi muuten leikata.
Yhdistetyn päävalmentaja Antti Kuisma kertoi Yle Urheilulle, että viime kilpailukausi vedettiin lopulta läpi runsaan 200 000 euron toimintabudjetilla, mikä merkitsi todella tarkkaa rahankäyttöä.
Hiihtoliiton tilikausi on jatkossa 1. marraskuuta–31. lokakuuta, jotta seuraavan kauden budjetin laadinnassa tiedettäisiin paremmin, paljonko rahaa on käytössä. Aiemmin tilikausi päättyi toukokuun lopussa. Ensi kauden tarkkaa toimintabudjettiaan liiton lajien maajoukkueet eivät vielä tiedä.
Antti Kuisma kertoo, millaisia asioita budjettiylitysten takaa löytyy. Kulutaso on sitten talven 2022 ja Ukrainan sodan alkamisen noussut merkittävästi.
– Myönnän, etten ole ihan täysin perillä siitä, miten kaikki asiat budjettiteknisesti liitossa menevät. Mutta jos esimerkiksi budjetoin yhden lentolipun Helsinki–München–Helsinki maksamaan keskimäärin 500 euroa, niin toteutuma on ollut 700 euroa. Talvella kun jouduttiin välillä liikkumaan todella lyhyellä varoitusajalla meistä riippumattomista syistä, ne maksoivat vielä todella paljon enemmän, Kuisma kertoo.
Jatkossa joukkue ei lentele edestakaisin, jos Keski-Euroopassa kilpaillaan esimerkiksi neljä viikonvaihdetta putkeen.
– Silloin jäädään sinne treenaamaan. Eikä asuta hotelleissa, vaan edullisissa huoneistoissa omassa ruokahuollossa.
Kojonkosken mukaan syyttävää sormea Hiihtoliiton tämänhetkisestä tilanteesta ei tule kääntää ensisijaisesti valmentajien ja urheilijoiden suuntaan.
– Syyt ovat aivan toisaalla.