Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö on vakuuttunut, että Venäjä on sodan jatkuessa jälleen uuden liikekannallepanon edessä, ennemmin tai myöhemmin.
– On vain ajan kysymys milloin se tulee. Miehistä on pulaa, Käihkö kuvailee Venäjän armeijan tilannetta.
Käihkön mukaan ukrainalaisasiantuntijat ovat arvioineet Venäjän pystyvän jo nyt värväämään noin 20 000 uutta sotilasta kuukaudessa. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan itänaapuri tarvitsee armeijaansa vieläkin enemmän tuoreita joukkoja.
– Kyllä se on suuri määrä. Puhutaan sadoista tuhansista sotilaista, Käihkö kuvailee mobilisaatiotarvetta.
Uudestaan painetta itärajalle
Käihkön mukaan uusi liikekannallepano voi aiheuttaa samankaltaisia ilmiöitä itänaapurissa kuin viime vuoden syksyllä, kun Venäjä julisti osittaisen liikekannallepanon.
Tuolloin sadattuhannet venäläismiehet pyrkivät pakoon Venäjältä. Myös Suomen itärajan yli tuli paljon venäläismiehiä.
Venäjä on tällä kertaa kuitenkin varautunut paremmin, ja yhtä laajaa ilmiötä tuskin pääsee syntymään.
– Venäjä on ottanut käyttöön esimerkiksi sähköisen liikekannallepanomääräyksen, Käihkö kertoo.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että venäläisten henkilökohtaiselle tilille valtionhallinnon järjestelmässä saapuu liikekannallepanomääräys. Jos henkilö ei reagoi määräykseen, hänen toimiaan voidaan rajoittaa esimerkiksi niin, että oman auton rekisteröinti jäädytetään tai junalippujen osto estetään.
Myös rajaseutujen valvontaa on nähtävästi tehostettu Venäjällä. Helsingin Sanomat (maksumuurin takana) kertoi elokuussa, että Karjalan tasavallassa esimerkiksi paikallisista hotelleista etsitään matkustajia, jotka mahdollisesti suunnittelevat maastorajan ylittämistä Suomeen.
Venäjän vakaus voi järkkyä
Venäjälle povattu uusi laajempi liikekannallepano voi kylvää tyytymättömyyttä itänaapurissa, sanoo Neuvostoliiton hajoamista ja siitä seuranneita prosesseja tutkinut Venäjän historian professori Jeremy Smith Itä-Suomen yliopistosta.
– Se olisi käänteentekevä muutos, Smith sanoo.
Smith perustelee näkemystään sillä, että Venäjän presidentti Vladimir Putin on pyrkinyt minimoimaan sodan vaikutukset venäläisten arkielämään. Tämä on säilyttänyt sodan kannatuksen tai ainakin sen passiivisen hyväksynnän korkealla Venäjällä.
Uusi laaja liikekannallepano voisi muuttaa tilannetta kertaheitolla. Sota tulisi tällöin yhä useamman venäläisen arkielämään, joka voisi synnyttää laajaa tyytymättömyyttä, varsinkin jos tappiot ja aluemenetykset sodassa jatkuvat.
– Tilanne voi silloin muuttua hyvinkin nopeasti, Smith sanoo.
Venäjällä saatiin jo esimakua tilanteen nopeista muutoksista kesäkuussa, kun Wagner-palkka-armeijan johtaja Jevgeni Prigožin kokosi joukkonsa kapinaan ja marssi kohti Moskovaa. Tilanteeseen saatiin lopulta neuvotteluratkaisu, mutta Wagner-kapina osoitti, että Venäjällä on mahdollisuus jopa sisällissotaan.
Asian nosti esille Ylen haastattelussa heinäkuussa venäläisen oppositiomedian päätoimittaja Ilja Kozygin.
Putin hakee oppia historiasta
Miehistöpulasta huolimatta Venäjän presidentti Vladimir Putin on lykännyt päätöksiä liikekannallepanosta viimeiseen saakka. Esimerkiksi viime syksyn osittainen liikekannallepano tuli niin myöhään, että se ei juurikaan enää jarruttanut Ukrainan suuria takaisinvaltauksiin Harkovan ja Hersonin alueilla.
Osaltaan Putinin haluttomuuden taustalla saattaa olla hänen kiinnostuksensa historiaan, jolla Venäjän presidentti usein perustelee omia toimiaan. Yleisestä liikekannallepanosta on Venäjällä erittäin huonoja kokemuksia runsaan sadan vuoden takaa.
Tuolloin ensimmäisen maailmansodan aikana ankarat tappiot sodassa, 15 miljoonan miehen liikekannallepano, talouden alamäki sekä elintarvikepula johtivat lopulta vallankumoukseen, sisällissotaan ja Venäjän hajoamiseen.
