Miksi presidentti Sauli Niinistö on viime aikoina puhunut paljon ydinsodan mahdollisuudesta?
Näin hän sanoi esimerkiksi The New York Timesin haastattelussa:
– Riski siihen, että ydinaseita voitaisiin käyttää, on valtava.
Tavatessaan suomalaisia politiikan toimittajia Niinistö puolestaan sanoi:
– Riski, että atomiaseet alkavat puhua, on aivan valtava. Kyllä se merkitsee loppua.
Eilen maanantaina Niinistö avasi toimittajille ydinasepuheitaan ja kertoi, ettei eskaloituminen ydinsodaksi ole näköpiirissä.
Yle kysyi kahdelta Ruotsissa toimivalta ydinaseiden asiantuntijalta, mitä he ajattelevat Niinistön puheista ja ydinaseiden käytön riskistä tällä hetkellä.
Karl Sörenson Ruotsin puolustuksen tutkimuslaitos FOI:sta ei näe ydinsodan riskiä valtavana. Hän johtaa tutkimuslaitoksen ydinaseiden analyysiohjelmaa.
Sörenson perustelee näkökantaansa muun muassa viittaamalla The Good Judgement Project (GJP) -yhteisöön, joka ennustaa maailman eri tapahtumien todennäköisyyksiä. Vuonna 2011 alkaneen hankkeen taustalla on Pennsylvanian yliopistossa toimivia professoreita.
GJP on laskenut viime vuoden marraskuusta lähtien todennäköisyyttä sille, tuleeko Venäjä käyttämään Ukrainassa ydinasetta ennen tämän vuoden lokakuun alkua. Tällä hetkellä se pitää tapahtuman todennäköisyyttä noin neljänä prosenttina.
Myöskään Tytti Erästö Tukholman kansainvälisestä rauhantutkimusinstituutti Sipristä ei pidä ydinaseiden käytön uhkaa tällä hetkellä valtavana. Hän toimii Siprin joukkotuhoaseohjelman vanhempana tutkijana.
Erästö huomauttaa, että riskeissä keskustellessa on hyvä tehdä ero ydinaseiden käytön todennäköisyyden ja sen seurausten välillä. Todennäköisyys riippuu viime kädessä ydinasemaiden johtajien päätöksistä, joita on hyvin vaikea ennakoida.
Sekä Erästö että Sörenson näkevät, että Venäjän hyökkäyssota on kasvattanut ydinsodan uhkaa.
Vaikuttiko englanniksi puhuminen Niinistön sanavalintoihin?
Kummatkin tutkijat pohtivat Niinistön sanavalintoja The New York Timesille antamassa haastattelussa.
Erästön mukaan on selvää, että jos ydinaseita käytettäisiin, siihen liittyvät riskit olisivat valtavia. Hänen mielestä juuri seurausten laajuuden vuoksi riskit ovat valtavia siitäkin huolimatta, että ydinaseiden käyttökynnys on korkea.
Sörensonin mukaan taas ”valtavasta riskistä” puhuminen on alarmistista eli toisin sanoen pelkoja lietsovaa. Hän sanoo, että Niinistön sanavalinnat ovat voineet olla epätarkkoja siksi, ettei tämä antanut haastattelua omalla äidinkielellään.
Ruotsalaistutkijan mielestä puhuminen valtavasta riskistä venäläisten ydinaseiden käytöstä voi hyödyttää Venäjää, sillä se voi lisätä maan ydinasepelotetta. Sörenson ei kuitenkaan halua kritisoida suoraan Niinistön sanomisia.
Kaiken kaikkiaan Sörenson painottaa, että ydinaseista puhuessa viestin tulisi olla aina tasapainoinen: Niiden uhkaa ei tule liioitella eikä vähätellä.
Voit keskustella aiheesta 20.9. klo 23 asti.