Hyppää sisältöön

Analyysi: Jos meno jatkuu näin, Riikka Purra voi joutua varoittelemaan, että vielä huonompiakin aikoja on tulossa

Talousmittarit ovat kesää enemmän punaisella. Hallituksen julkisen talouden sopeutustavoite vaalikauden ajalta on jo karkaamassa miljardilla eurolla, Ari Hakahuhta kirjoittaa.

Orpo ja Purra.
Valtiovarainministeri Riikka Purra arvioi tiistaiaamuna, että hallituksen tulisi varautua tekemään lisää säästöjä myöhemmin, mutta niiden aika ei ole nyt. Petteri Orpo ja Purra ennen budjettineuvottelujen alkua. Kuva: Silja Viitala / Yle
Toimittaja Ari Hakahuhta studiomuotokuvassa.
Ari Hakahuhtapolitiikan erikoistoimittaja

Odotukset Suomen taloudesta ovat heikentyneet kesän ja hallitusneuvotteluiden jälkeen. Se oli karu tieto hallitukselle budjettineuvotteluihin. Taantuma on jo täällä, Suomen Pankki arvioi.

Budjetin alijäämä, käytännössä uuden velan tarve, kasvaa. Suomen Pankin mukaan työllisyys notkahtaa ja työllisyyden suhdannehuippu on takana päin.

Ja jos työllisyys notkahtaa, kasvavat työttömyydestä johtuvat valtion menot. Päinvastoin piti käydä. Työllisyyden paranemisen piti keventää valtion menotaakkaa.

Epäilemättä valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) toivoo, että asuntorakentamisen hiipumisesta johtuva odotettu työttömyyden nousu on vain pieni töyssy ja vuoden kuluttua kaikki olisi jo paremmin.

Enemmän leikkauksia, veroja tai työllisyyskeinoja

Tällä menolla oletus on, että hallituksen tavoite julkisen talouden vahvistamisesta ja Suomen velkaantumiskehityksen kääntämisestä vaatii enemmän sopeutusta kuin se hallitusneuvotteluissa sovittu kuusi miljardia euroa vaalikauden aikana. Nyt puhutaan jo noin seitsemästä miljardista.

Tämä taas tarkoittaisi sitä, että hallituksen pitäisi etsiä enemmän leikattavaa, veronkorotuksia tai keinoja työllisyyden ja talouskasvun parantamiseen jossain vaiheessa vaalikautta.

Jos meno jatkuu näin, Riikka Purra joutuu varoittamaan nykyleikkauksia arvosteleville, että vielä huonompia aikoja on edessä. Yksin tein Purra saisi kannettavakseen saman roolin kuin esimerkiksi 1990-luvun lama-ajan rautanyrkki, valtiovarainministeri Iiro Viinanen (kok.).

Tosin:

Taloustilanne ei ole nyt niin huono kuin Viinasen aikoina. Heikentyneet näkymät eivät aiheuttaneet paniikkiratkaisuja tähän budjettiesitykseen.

Asiaa murehditaan hallituksen puoliväliriihessä keväällä 2025.

Jos julkisen talouden sopeutustavoite näyttää edelleen silloin karkaavan, tarvitaan hallitukselta uusia ratkaisuja.

Jokainen uusi leikkaus on aina poliittisesti vaikeampi kuin edeltävät. Siinä on lähtökohta puoliväliriihen pohdintaan, jos hallitusohjelmassa sovitut toimet eivät riitä.

Jos haluaa etsiä valtiovarainministerin näkökulmasta myönteistä, huonontuneet tulevaisuuden näkymät antavat pontta puolustaa leikkauksia eduskunnassa. Ja oppositio vastaa, että hallitus leikkaa väärään aikaan.

Työttömyysvakuutusmaksun alennuksen ansiosta budjettiesitys on tulkittavissa edelleen elvyttäväksi. Elvytys osuu huonontuneeseen taloustilanteeseen ja parantaa palkansaajien ostovoimaa.

Silti: Senaatintorin oraakkelien odotukset ovat muita myönteisemmät

Valtiovarainministeriön odotukset talouden elpymisestä ensi vuonna ovat todennäköisesti muita ennustajia myönteisemmät. Ennuste oli käytössä budjettiriihessä, mutta se julkistetaan vasta kolmen viikon kuluttua.

Toivoa sopii, että Senaatintorin oraakkelit ovat enemmän oikeassa kuin muut. Silloin taantuma olisi vain loppuvuoden notkahdus ja nousu alkaisi jo ensi vuonna.

Valtiovarainministeriön oletus on, ettei asuntorakentamisen hiipuminen johda syvään taantumaan.

Viestin lisäksi on tärkeää, miten se kerrotaan.

Hallitus sai budjettiesityksensä valmiiksi etuajassa. Sillä viestitetään, että paniikkia ei ole ja hallituspuolueet ovat sopuisasti päässeet lopputulokseen, tilanne on hallinnassa.

Takana on repivä rasismikeskustelun kesä, talouspolitiikka pitää hallitusta kasassa.

Voit keskustella hallituksen budjettiesityksestä keskiviikkoon 20.9.2023 kello 23:een saakka. Napauta jutun jälkeen keskustele-painiketta.

Suosittelemme sinulle