Vain miehille tarkoitettuja salaseuroja, painostamista juomaan, epämiellyttäviä fuksirasteja. Muun muassa nämä asiat nousivat esille, kun Yle uutisoi vuonna 2020 entisten ja silloisten naisteekkareiden kokemuksista erityisesti Tampereen teekkaripiireissä.
Keskustelu opiskelijamaailman seksismistä ja häirinnästä leimahti heti kuumaksi. Sen jälkeen moni asia on muuttunut.
Muutos alkoi vuonna 2017 maailmaa ravistelleesta Me too -kampanjasta, sanoo Tampereen ylioppilaskunnan TREYn sosiaalipoliittinen asiantuntija ja häirintäyhdyshenkilö Laura Kaipia.
– Se oli myös opiskelijayhteisössä valtava vauhdittaja. Jos miettii vaikka kymmenen vuoden taakse, opiskelijakulttuuri ja -yhteisö on muuttunut tosi paljon.
Tässä jutussa listaamme kolme muutosta.
1. Tapauksiin puututaan ja ne selvitetään
Isoin muutos on tapahtunut asenteissa. Tampereen Teekkarit -yhdistyksen puheenjohtaja Nina Kovanen sanoo, että opiskelijayhteisössä häirintään ja seksuaaliseen ahdisteluun on nollatoleranssi. Jos jotain tapahtuu, siihen puututaan tiukasti ja selvittelyyn käytetään aikaa.
Hänestä opiskelijat ovat edelläkävijöitä häirinnän torjumiseen ja yhdenvertaisuuteen liittyvissä asioissa.
Sopimatonta käytöstä ei katsota läpi sormien. Siitä todistavat esimerkiksi keväällä julkisuudessakin puhuttaneet tapaukset: Aamulehden päätoimittajan asiaton käytös journalistiikan opiskelijoiden juhlissa ja it-yritys Bitwisen toimitusjohtajan törttöily teekkarikasteella.
Kummassakin tapauksessa opiskelijat toimivat jämäkästi ja tekivät selväksi, että tällaista ei hyväksytä, vaikka vastapuolella oli vaikutusvaltainen ihminen.
TREYn puheenjohtaja Anniina Honkasaari sanoo, että tapausten selvittelyyn osallistuneet joutuivat kovaan paikkaan. Hän on heidän toiminnastaan ylpeä.
– Tilanteet otettiin vakavasti ja hoidettiin loppuun asti. Yksityiskohtia ei lähdetty puimaan julkisuudessa. Se on tärkeää, koska kyseessä on kuitenkin osallisille vaikeita ja herkkiä asioita.
2. Apua saa entistä helpommin
Kun opiskelija kokee häirintää, kiusaamista, syrjintää tai seksuaalista ahdistelua, apua saa häirintäyhdyshenkilöiltä. Tampereen ylioppilaskunnassa heitä on kaksi. Häirintäyhdyshenkilöihin voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä.
– Opiskelija voi ottaa meihin yhteyttä silloinkin, kun on epävarma, onko häneen kohdistettu toiminta häirintää. Jos on olo, että tämä ei ollut ihan ok ja asia mietityttää, voi ottaa yhteyttä, vaikka haluaisi vain jutella, Laura Kaipia sanoo.
Myös ainejärjestöt ja muut ylioppilaskunnan piirissä toimivat yhdistykset ovat aktiivisesti yhteydessä häirintäyhdyshenkilöihin. Ne kysyvät neuvoja, kun päivittävät esimerkiksi yhdenvertaisuussuunnitelmiaan tai toimintatapojaan häirintätilanteissa.
Kaipia pitää ennakoimista hyvänä.
– Kun toimintatavat ovat selvät, ei tarvitse miettiä, että mitäs tässä pitäisi tehdä siinä kohtaa, kun tilanne on päällä, hän sanoo.
Monilla ainejärjestöillä on myös omat häirintätukihenkilöt tai yhdenvertaisuusvastaavat, ja tapahtumissa ja toiminnassa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita.
3. Perinteitä on päivitetty
Tampereen ylioppilaskunta TREY syntyi vuonna 2019, kun Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyivät. Samana vuonna se aloitti yhdenvertaisuusprojektin, jonka tarkoituksena oli tuoda avoimuutta suljettujen opiskelijakerhojen toimintaan.
Teekkariyhteisössä oli toiminut kerhoja, joihin pääsi jäseneksi vain kutsusta ja joista osa oli tarkoitettu vain yhdelle sukupuolelle. Monella kerhoista oli pitkä historia.
Vuonna 2021 projekti saatiin maaliin. Nyt kaikki TREYn piirissä olevat kerhot ovat avoimia kaikille sukupuolille.
– Edelleen osa kerhoista on suljettuja, mutta niihin voi päästä jäseneksi hakemuksella, TREYn puheenjohtaja Anniina Honkasaari kertoo.
Honkasaaren mukaan projekti meni hyvin. Kerhot ovat olleet tyytyväisiä, kun ovat saaneet uusia innostuneita jäseniä.
Opiskelijakulttuuria on viety monella tavalla eteenpäin. Moni yhdistyksistä on esimerkiksi siivonnut sitsilauluistaan seksismiä ja rasismia.
Vuonna 2018 yliopisto-opintonsa aloittanut Honkasaari näkee korona-ajan olleen vedenjakaja.
– Kun toimintaa päästiin sulkujen jälkeen jatkamaan, se sai opiskelijat miettimään, mitä perinteitä jatketaan ja mitä ei kannata ottaa mukaan. On hienoa, että uudistamiseen on ollut halua, hän sanoo.
Teekkareiden puheenjohtaja Nina Kovanen muistuttaa, että opiskelijat ovat nuoria ja yhteisössä ihmiset vaihtuvat tiuhaan. Aiemmin tapahtuneita asioita ei pitäisi yhdistää nykyisiin opiskelijoihin.
– Kun porukkaa vaihtuu, toimintamallit uudistuvat. Meillä tehdään koko ajan töitä sen eteen, että tämä olisi jokaiselle kutsuva paikka taustasta ja ominaisuuksista riippumatta.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin 3.10. kello 23 saakka.