Opetus- ja kulttuuriministeriö on valmis tarvittaessa täsmentämään tilauskoulutusta koskevaa lainsäädäntöä. Johtaja Jonna Korhosen mukaan koulutusta on myös seurattava aiempaa järjestelmällisemmin, jotta ongelmia voitaisiin ehkäistä.
Ylen MOT-toimitus kertoi maanantaina kenialaisten opiskelijoiden tilauskoulutuksen ongelmista.
Kenialainen Uasin Gishun maakunta esitti antavansa opiskelijoille stipendin opintoja varten, mutta todellisuudessa maakunnan koulutussäätiö perii rahat opiskelijoilta itseltään. Opiskelijat ovat ajautuneet sen vuoksi suuriin velkoihin.
Suomen lain mukaan koulutuksen tilaajalla on oikeus periä opiskelijoilta valtion oman lainsäädännön tai käytännön mukaisia maksuja. Tilauskoulutusta ei ole kuitenkaan tarkoitettu korkeakoulujen opiskelijavalinnan kiertämiseen.
– Jos tilaajan tarkoituksena on ainoastaan välittää omaehtoisesti hakeutuvia opiskelijoita korkeakouluun ja periä suomalaiselle korkeakoululle maksamansa maksut täysimääräisesti takaisin opiskelijoilta, tilauskoulutuksen tarkoituksena on kiertää korkeakoulun opiskelijavalinnat. Tällaisen tilauskoulutuksen järjestäminen on yliopistolain ja ammattikorkeakoululain mukaan kielletty, Korhonen kirjoittaa sähköpostitse.
Opetusministeriö lähetti tämän vuoden helmikuussa korkeakouluille ohjauskirjeen, jossa se muistutti lainsäädännön noudattamisesta.
Ministeriön mukaan tilauskoulutuksia koskevissa sopimuksissa pitäisi olla määräykset sopimuksen purkamisesta myös niissä tilanteissa, joissa tilaajan todetaan antaneen virheellisiä tai puutteellisia tietoja.
Ministeriö on keskustellut muun muassa Tampereen ammattikorkeakoulun eli TAMKin kanssa pulaan joutuneiden tilausopiskelijoiden tilanteen ratkaisemisesta.
Oppilaitokset etsivät ratkaisuja opiskelijoiden tilanteeseen
Tilauskoulutuksen ongelmat ovat koskeneet esimerkiksi yli sataa Tampereella opiskelevaa kenialaisopiskelijaa. Tarkkaa tietoa ei ole siitä, miten moni heistä on ajautunut pahoihin rahavaikeuksiin.
Tampereen kaupunki ja Tampereen seudun ammattioppilaitos Tredu ovat keskustelleet alustavasti TAMKissa opiskelevien kenialaisten auttamisesta.
Asiasta kertovat sekä Tredun johtaja Kirsi Viskari että Tampereen apulaispormestari Ilkka Sasi (kok.).
Mitään valmista ei vielä ole, mutta Tredu on pohtinut esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen mahdollisuutta. Oppisopimus voisi olla kenialaisille hyvä vaihtoehto, koska siinä he saisivat palkkaa, vaikkakaan eivät täyttä ammattilaisen palkkaa.
Kenialaiset voisivat mahdollisesti kouluttautua lähihoitajaksi työskentelemällä hoiva-avustajana. Oppisopimuspaikkoja voisi löytyä myös ravintoloista sekä puhtaus- ja kiinteistöpalvelualalta.
TAMKin rehtori Tapio Kujala suhtautuu Tredun keskustelunavaukseen myönteisesti.
– En usko, että mikään oppilaitos haluaa vastustaa sellaista hyvää ratkaisua. Päinvastoin, se on ihan hyvä, Kujala sanoo.
TAMK varautuu taloudellisiin tappioihin
Ongelmat nousivat esiin jo viime vuoden lopulla. Silloin paljastui, että TAMK ei ollut saanut syyslukukauden maksuja kenialaiselta Uashin Gishun maakunnalta.
Rehtori Tapio Kujala sanoo, että TAMK odottaa yhä saavansa loput maksut kenialaisten opiskelijoiden koulutuksesta tilaajilta eli sekä maakunnalta että kenialaiselta yritykseltä Max Global Groupilta.
TAMK teki Max Globalin kanssa sopimuksen sen jälkeen, kun se ei saanut lukukausimaksuja maakunnalta.
– Varmaan varaudumme katsomaan myös sitä, paljonko tästä tulee tappiota, Kujala sanoo.
Käytännössä TAMK ei käy keskusteluja maksuista velkaantuneiden opiskelijoiden kanssa vaan katsoo, että tilaajien tehtävä on sopia niistä opiskelijoiden kanssa.
Kujala sanoo, että TAMK ei ole keskeyttänyt kenialaisten opiskelua maksujen viivästymisen takia.
Oleskelulupaan vaaditut varat vain käväisivät opiskelijoiden tileillä
MOT-ohjelmassa käy ilmi sekin, että Uasin Gishun maakunta harhautti maahanmuuttovirasto Migriä saadakseen kenialaisopiskelijat Suomeen.
Oleskeluluvan saaminen vaati sitä, että opiskelijalla oli tilillään noin 3 000 euroa toimeentulon turvaamiseksi. Summa oli tavallista matalampi, koska Migrille kerrottiin, että kenialaisten opiskelijoiden asuminen oli maksettu etukäteen.
Opiskelijoilla ei ollut missään vaiheessa käytössään tätä summaa. Uasin Gishun maakunnan virkamiehet siirsivät rahat kunkin opiskelijan tilille siksi aikaa, että he saivat oleskeluluvan. Sen jälkeen rahat palautettiin koulutussäätiön tilille.
Tulosalueen johtaja Anu Tarén Migristä kertoo, että kyseessä ei ole uusi ilmiö. Siksi Migri selvittää yleensä tarkkaan varojen alkuperän, jos herää epäilys siitä, että rahat eivät ole opiskelijan käytettävissä. Kenialaisopiskelijoiden tapauksessa näin ei kuitenkaan tehty.
– Meille esitettiin, että kyseessä on stipendi ja maakunnat maksavat kaiken. Kun alkoi tulla useampia ryhmiä, niin meille selvisi, ettei ole kyse stipendistä. Sen jälkeen edellytimme, että varat ovat opiskelijan omalla tilillä.
Tarénin mukaan stipendien luotettavuutta ja tilillä olevien varojen alkuperää selvitetään jatkossa aikaisempaa tarkemmin.
Ammattioppilaitos jatkaa tilauskoulutusten järjestämistä
Vaikeuksista huolimatta esimerkiksi ammattioppilaitos Tredu haluaa yhä tilauskoulutusryhmiä Keniasta, kuten muualtakin maailmasta.
Tredu on päättänyt solmia sopimuksen kenialaisen Max Global Groupin kanssa neljäksi vuodeksi. Yritys on sama, jonka kanssa TAMK solmi sopimuksen parhaillaan Tampereella opiskelevien kenialaisten maksuongelmien ratkaisemiseksi.
Myös Jyväskylän ammattikoulu Gradia on juuri saanut uusia lähihoitajaopiskelijoita Uasin Gishun maakunnasta. Etäopinnoissa aloitti 48 opiskelijaa, mutta rahoitus ja oleskelulupa Suomeen järjestyi vain 22 opiskelijalle.
TAMK puolestaan on päättänyt lopettaa pitkien, 3,5–4 vuoden tutkintojen myynnin tilauskoulutuksina. Itse maksavia opiskelijoita TAMKiin voi tulla EU:n ulkopuolelta myös jatkossa.
TAMK totesi keskiviikkona julkaistussa tiedotteessaan, ettei nykyinen järjestely ole heidän periaatteidensa ja arvojensa mukainen.