Koronapandemian aikana jouduttiin eristämään ihmisiä toisistaan, jotta virus ei pääsisi leviämään. Monille lapsille ja nuorille eristys aiheutti ahdistusta, joka pääsi pahenemaan, kun ongelmia ei huomattu riittävän ajoissa.
Lapin mielenterveysammattilaiset kuvailivat esimerkiksi vuonna 2020, että pahimmillaan kriisiytyneitä nuoria "vyöryy kuin liukuhihnalla" erikoissairaanhoitoon.
Valitettavasti tilanne ei ole parantunut viime aikoina, päinvastoin. Erityisesti Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminta-alueella lasten ja nuorten ensikäyntejä on nyt huomattavasti enemmän kuin vuonna 2019.
Tällä hetkellä potilasmäärien kasvu on tasaantunut ainoastaan Lapin keskussairaalan toiminta-alueella 13–17-vuotiaiden nuorten osalta.
– Nuorten osalta kehitys on vähän tasaantunut, mutta edelleenkin tulee paljon lähetteitä. Lasten osalta poliklinikalle tulee paljon lähetteitä, ja lähetteiden määrä kasvaa edelleen, sanoo Lapin hyvinvointialueen vastuuyksikön johtaja Tuula Mäntymäki.
Mahdollista on tietenkin, että määrät ovat kasvaneet sen vuoksi, että nyt osataan paremmin hakea apua ja tunnistetaan ne ongelmat varhaisemmin, Mäntymäki sanoo.
– Yksi asia, mikä sekä Lapissa että koko maassakin puhuttaa on se, että lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujärjestelmä on aika mutkikas.
Länsi-Pohjan keskussairaalan va. apulaisylilääkäri, lastenpsykiatri Kari Valtanen on samoilla linjoilla Mäntymäen kanssa: luvut osoittavat, että tilanne on pahentunut viime aikoina.
Valtasen mukaan siihen voi löytyä montakin eri syytä.
– En niinkään oleta, että sairaudet tai häiriöt olisivat sinänsä lisääntyneet. Enemmänkin mietin, mikä kuormittaa nuoria aiempaa enemmän ja minkälaista stressiä on nuorten elämässä.
Valtanen kaipaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, mikä tässä ajassa tuottaa tällaista kuormitusta.
– Mielenterveyspalveluissa nähdään se lopputulos eli kuormittunut nuori, mutta mikä kaikki siihen on ollut vaikuttamassa, niin sitä on aika vaikea yksilön kohdalla aina lähteä avaamaan.
Jotain yhteistä kuitenkin on useilla hoitoon päätyneillä nuorilla.
– Kyllä aika monen nuoren kanssa puhutaan epäonnistumisen ja riittämättömyyden kokemuksesta, että ei pystykään vastaamaan kaikkiin odotuksiin, mitä itse itselleen asettaa ja mitä kokee ympäristöstä tulevan.
Lappiin on saatu jo lisää resursseja lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoitoon. Esimerkiksi akuuttiin avohoitotyöhön on saatu kaksi uutta työntekijää, ja sillä pyritään vastaamaan paremmin oikea-aikaiseen apuun todella akuuteissa tilanteissa, Tuula Mäntymäki sanoo.
Lapin keskussairaalassa on myös aloitettu yli 13-vuotiaiden tahdosta riippumaton hoito, johon on saatu merkittävä lisäresurssi. Tähän asti tällaiset potilaat on jouduttu siirtämään Ouluun.
– Ja silloin me pystymme paremmin tekemään yhteistyötä perheen ja paikallisten verkostojen kanssa, Mäntymäki sanoo.
Peruspalveluissa on tällä hetkellä myös 17 koulupsykologin paikkaa haussa.
– Toivottavasti niihin saadaan tekijöitä. Erityisesti matalan kynnyksen palveluissa on ollut merkittävää vajetta, ja se tietenkin heijastuu erikoissairaanhoitoon.
Resursseja saatiin lisää, mutta silti jonot ovat pitkiä
Vaikka resurssit ovat kohentuneet viime aikoina, Mäntymäki ja Valtanen haluavat niitä vieläkin lisää.
– Valitettavasti meillä on jonoa poliklinikalla, sinne ei pääse hoitoon kuin kiireellisessä tilanteessa. Siinä on parannettavaa, Mäntymäki sanoo.
Mäntymäen mukaan ei-kiireellisissä tilanteissa voi joutua jonottamaan hoitoon edelleen usean kuukauden ajan ja psykologin tutkimuksiin yli puoli vuotta.
Valtanen puolestaan sanoo, että lisäresursseja tarvitaan, jotta kriisit eivät kroonistu eivätkä ihmiset syrjäydy. Rahaa tarvitaan esimerkiksi ennaltaehkäisevään työhön sekä perheiden ja vanhemmuuden tukemiseen.
Valtanen kokee, että tarve nuorten mielenterveyspalveluille kasvaa jatkossakin.
– Meidän pitää miettiä esimerkiksi, miten kouluissa pystytään ottamaan eri tavalla oireilevia nuoria palveluihin mukaan ilman, että on tarvetta lääkitä lapsia.