Porilaiset sisarukset 19-vuotias Kaisa Viitala ja 22-vuotias Leevi Viitala ovat lajiensa ehdottomalla huipulla.
Kaisa tavoittelee etenijäjokerina Superpesiksen suomenmestaruutta lauantaina Tampereella Manse PP:n ja Porin Pesäkarhujen viidennessä ja ratkaisevassa finaalikohtaamisessa.
Laitahyökkääjä Leevi puolestaan räväytti itsensä jääkiekko-otsikoihin äskettäisessä Ässät–KalPa-liigaottelussa tekemällä hattutempun ja sen kruunuksi vielä kaksi syöttöpistettä.
Yksilöurheilija joukkuelajissa
Molemmat Viitalat tuntevat olonsa hyväksi juuri joukkuelajissa.
– Olen itse sosiaalinen ja ihmisläheinen. On kivempi urheilla ryhmässä, Kaisa pohtii.
– Joukkueissa on tullut paljon kavereita. Siihen hommaan ihastuu tosi nopeasti ja koppielämä on hauskaa. Se on ehkä se isoin asia, että valitsin joukkueurheilun, Leevi sanoo.
Silti Kaisa myöntää, että etenijäjokerina joutuu olemaan välillä myös yksilöurheilija joukkuelajissa, mutta joukkue on silloinkin koko ajan tukena.
Henkinen tuki tärkeää
Molemmat ovat oppineet siihen, että huippu-urheilussa menestymiseen vaaditaan myös henkistä kanttia. Tässä apuna heillä on sama mentaalivalmentaja Katja Pasanen.
Myös sisarusten keskinäinen tuki ja yhteydenpito ovat tärkeitä, kun huipulla kilpailu on kovaa ja joskus armotontakin.
– Jutellaan aina ennen tai pelin jälkeen. Kyllä siitä saa henkistä tukea toiselta, kun toinenkin on huippu-urheilija ja voi samaistua toisen tilanteeseen, Kaisa miettii.
Leevi nyökyttelee vieressä.
– Ja minä yritän isoveljenä auttaa Kaisaa, olla tsemppaaja ja jeesaaja.
Kumpi kovempi ja nopeampi?
Sisarukset ovat tottuneet ottamaan toisistaan mittaa.
– Kaisalla on parempi itsekuri ja hän on hyvä työskentelemään yksin ja pystyy tekemään itse treeniä. Minä saan valmentajan kanssa itsestäni enemmän irti.
Nopeusmittelöstä puhuttaessa keskinäinen sanailu päättyy ratkaisemattomaan.
– Isosiskomme Karla Viitala on entinen SM-tason yleisurheilija ja hän väittää kivenkovaan, että on meistä kaikkein nopein, mutta väitän, että me viedään nyt, Leevi nauraa.
Monipuolisuus, suunnanmuutokset, räjähtävä nopeus ja voima. Erottavana tekijänä on, että jääkiekossa ollaan terien päällä. Näin sisarukset listaavat lajiensa yhteisiä ominaisuuksia ja vaatimuksia.
Leevi muistuttaa itsekin nuorempana pesäpalloa harrastaneena, että kyseessä on vaativa laji ja häntä ärsyttää väite, että pesäpalloilijat eivät pärjää fyysisesti.
– Jääkiekko vaatii voiman, kestävyyden ja nopeuden kombinaation terien päällä. Kuljetat kiekkoa ja 110-kiloinen äijä yrittää taklata. Tällä haluan silti sanoa, että kyllä jääkiekko on myös fyysisesti aika vaativa laji.