Suomessa käynnistyi viime vuonna 38 000 asunnon rakentaminen. Tänä vuonna määrä voi puolittua.
Lyhyellä aikavälillä se tarkoittaa alalle mittavaa työttömyyttä – ja pitkällä aikavälillä asuntopulaa Suomen kasvukeskuksiin.
Rakennusala toivoi uudelta hallitukselta helpotusta tähän lamaannukseen. Eilen päättyneen budjettiriihen antimet olivat kuitenkin pettymys.
– En osaa pitää niitä kovin merkittävinä. Sanoisin, että se oli aiemmin kerrottujen leikkausten myöhennyksiä ja lievennyksiä. Elvytyspaketista ei voi puhua, sanoo työntekijöitä edustavan Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen.
Kukaan ei toki elvytyksestä puhunutkaan. Hallituksen suunnitelmista kertova tiedotekin kertoo jo otsikossa, että rakennusalan tukeminen auttaa vain ”rajallisesti ja väliaikaisesti”.
Liitoissa toivottiin enemmän.
– Ainakin itse kaipaisin suoraa korjausavustusta. Sitä on kokeiltu ennenkin ja se on varsin tehokas määräaikaisena suhdannetoimena, Palonen sanoo.
Työnantajaliitto Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell olisi myös toivonut konkreettista tukea korjaushankkeiden käynnistämiseksi.
– Yleinen korjausavustus kiinteistönomistajille, taloyhtiöille ja kunnille olisi tullut tarpeeseen, koska korjausvelkaa on niin paljon.
Toivomuslistalla olisi ollut myös kotitalousvähennyksen laajentaminen taloyhtiöiden hankkeisiin.
Leikkausten myöhentämistä ja byrokratian purkua
Hallitus listasi seitsemän ”nopeavaikutteista toimenpidettä” rakennusalan tilanteen helpottamiseksi. Monet ehdotukset liittyivät byrokratian vauhdittamiseen ja sääntömuutoksiin – valtion menoja ehdotukset eivät juurikaan lisää.
Esimerkiksi virkamiestyöryhmän ehdotus määräaikaisesta kotitalousvähennyksen korotuksesta (pdf) ei päätynyt lopulliseen budjettiin.
Nopeavaikutteisten toimien lisäksi hallitus aikoo joustavoittaa laajempia kaavoitushankkeita sekä ympäristöluvitusta, toteuttaa liikenteen investointiohjelmia etupainotteisesti sekä uudistaa esimerkiksi rakentamiseen liittyvää lainsäädäntöä.
Näiden uskotaan auttavan rakennusalaa keskipitkällä aikavälillä.
Rakennusteollisuuden Randell arvioi hallituksen toimia kokonaisuutena melko myönteisesti. Hän pitää uskottavana ympäristöministeri Kai Mykkäsen (kok.) tavoitetta nostaa valtion tukeman asuntotuotannon aloituksia ensi vuodelle 50 prosentilla vuoden 2022 tasoon nähden.
– Se on uskottava luku, jos valtion korkotukilainojen ehtoja muutetaan niin, että ne toimivat tässä tilanteessa. Jos siinä onnistutaan, uskon sijoittajien olevan valmiita käynnistämään hankkeita heti ensi vuoden puolella.
Kun vapaarahoitteinen asuntotuotanto pysähtyy, valtion tukema ARA-tuotanto houkuttelee rakentajia. Prosessien joustavoittaminen on tärkeää, sillä aiemmin valtion tukeman asuntotuotannon rahoitusvaltuudesta on jäänyt iso osa käyttämättä – osin juuri järjestelmän kankeuden vuoksi.
Voit keskustella aiheesta 21.9. klo 23 saakka.