BRYSSEL Susien tiukkaan suojeluun EU:ssa voi tulla muutoksia. EU-komissio on pyytänyt tutkijoita ja muita asianomaisia tahoja toimittamaan tietoa susikannan kehityksestä.
Kyselyn takaraja menee umpeen tänään perjantaina. Komissio arvioi vastausten perusteella, onko EU:ssa syytä muuttaa suden suojeluasemaa.
Taustalla on huoli susien ja paikallisyhteisöjen välisistä ristiriidoista Euroopan susikantojen vahvistuessa.
Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan susilaumoista on tullut todellinen uhka kotieläimille ja mahdollisesti myös ihmisille joillakin Euroopan alueilla.
Von der Leyenilla on omakohtaista kokemusta susista: susi tappoi hänen perheensä ponin viime syksynä saksalaisella tilalla.
Susia nyt myös Belgiassa ja Hollannissa
Tapaus järkytti von der Leyenia ja herätti keskustelun susien muodastamasta uhasta tiheästi asutussa Saksassa.
Susikanta on palautunut nopeasti Länsi- ja Keski-Euroopassa, jossa sudet metsästettiin sukupuuton partaalle 1800-luvulla.
Tällä hetkellä susia arvioidaan olevan Euroopassa (poislukien Venäjä) vähintään 17 000. Susikanta on kasvanut usealla tuhannella kymmenessä vuodessa.
Kannan kasvun seurauksena susia esiintyy nykyään myös läntisimmässä Euroopassa: Belgiassa, Luxemburgissa ja Hollannissa.
EU-komissio arvioi, että susikannan kasvu johtaa lisääntyneisiin konflikteihin maatalous- ja metsästysyhteisöjen kanssa, varsinkin jos kotieläimiä ei onnistuta suojaamaan hyökkäyksiltä.
Tiukasti suojeltu laji
Susikannan kasvua on tukenut EU:n luontodirektiivi, joka suojelee noin 1 300 lajia ja alalajia Euroopassa. Suomessa suojeltuja lajeja on 140.
Sudet ovat Euroopassa tiukan suojelun piirissä. Direktiivin mukaan susien tahallinen häiritseminen, pyydystäminen ja tappaminen on kiellettyä.
Susia saa ampua vain poikkeusluvalla, jos ne aiheuttavat vaaraa ympäristölleen. Suomessa poikkeuslupien myöntämisestä vastaa riistakeskus.
Susien suojelun kritiikki on lisääntynyt susikannan kasvaessa. Suurin osa susien hyökkäyksistä dokumentoidaan alueilla, joilla ei olla ehditty varautua susien lisääntymiseen.
Eniten vahinkoa sudet aiheuttavat Ranskassa ja Saksassa, joissa susien arvioidaan tappaneen yhteensä noin 16 000 kotieläintä vuonna 2020.
EU-parlamentti huomautti viime vuonna hyväksytyssä julkilausumassa, että sudet aiheuttavat kustannuksia laiduneläinten kasvattajille ja kehotti komissiota arvioimaan susien tiukan suojelun tarvetta.
Essayah: Suomi on aktiivinen
Suomen maa- ja metsätalousministeriössä iloitaan komission aikeista arvioida suden tiukan suojelun tarvetta. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd) mukaan komission avaus on merkittävä muutos aiempaan nähden.
– Suomi on hyvin aktiivisesti tämän hallituksen aikana pitänyt tarvetta esillä. Hallitusohjelmaan on kirjoitettu, että halutaan vaikuttaa komissioon ja mahdollistaa kannanhoidollinen metsästys.
Essayahin mukaan susiin ja muihin suurpetoihin liittyvät haasteet eivät rajoitu yksittäisiin maihin, vaan kyseessä on Euroopan laajuinen ongelma.
– Kun asia nousee haasteeksi suuremmissakin jäsenmaissa, on selvää, että tähän on reagoitava.
Satoja vastauksia Suomesta
Maa- ja metsätalousministeriö on kannustanut suomalaisia sidosryhmiä vastaamaan komission kyselyyn. Palautetta on Ylen tietojen mukaan lähetetty aktiivisesti komission suuntaan.
– On erinomainen asia, että komissio lopultakin paneutuu tähän kysymykseen ja ottaa huomioon myös paikallisilta toimijoilta tulevaa palautetta, Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola sanoo.
Silpolan mukaan metsästysseuroilta on odotettavissa satoja vastauksia komission kyselyyn. Metsästäjät edellyttävät suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista.
– Nyt pitäisi tarkastella ja ehdottomasti muuttaa susien suojelustatusta, jolloin EU-jäsenmaat pystyisivät tätä kannanhoidollista metsästystä toteuttamaan. Toki Ruotsissa kannanhoidollinen metsästys onnistuu jo nyt Suomea tarkempien lain kirjausten vuoksi.
MTK: Susitilanne on kestämätön
Maataloustuottajia edustavan MTK:n jäsenet ovat niin ikään vastanneet aktiivisesti. MTK:n omassa vastauksessa todetaan Suomen susitilanteen muuttuneen kestämättömäksi.
– Suden ihmisarkuus Suomessa on vähentynyt nyt hälyttävälle tasolle. Tänä kesänä on tapahtunut useita susien röyhkeitä hyökkäyksiä toiminnassa olevien petoaitojen sisään, jopa päivällä, MTK linjaa.
MTK toivoo myös omaisuuden ja ihmisten suojan vahvistamista susien hyökkäysten varalta.
– Aina kun suurpeto tunkeutuu pihapiiriin, tuotantorakennusten läheisyyteen tai uhkaa välittömästi ihmistä tai kotieläimiä, sen välitön poistaminen tulee olla mahdollista ilman jälkiseurauksia, MTK toteaa lausunnossaan.
Luontojärjestöt: Ei vaaraa ihmiselle
Luontojärjestöt ihmettelevät puheenjohtaja von der Leyenin ulostuloa. WWF, Birdlife ja European Environmental Bureau-järjestöjen mukaan väitteet susien mahdollisesta vaarallisuudesta eivät pidä paikkaansa.
– Susi ei nykyisellään uhkaa ihmistä, mutta tietenkin on totta, että susi aiheuttaa kotieläimille vahinkoa, WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen toteaa.
Tolvasen mukaan susien tappaminen ei ole ratkaisu kotieläimiin kohdistuviin hyökkäyksiin. Hänen mukaansa EU:ssa pitäisi suosia estäviä toimenpiteitä kuten suurpetoaitoja ja laumanvartijakoirien käyttämistä.
Järjestöt ihmettelevät Ursula von der Leyenin ideoiman kyselyn lyhyttä kolmen viikon vastausaikaa. Niiden mukaan kysely rikkoo EU:n omia hyvän hallinnon periaatteita.
WWF:n Tolvanen kyseenalaistaa myös puheenjohtaja von der Leyenin roolin kyselyn alullepanijana.
– Tämä ei ole komission aloite vaan komission puheenjohtajan aloite, jossa voi olla jo vaalikampanjan aloituksen makua, Tolvanen sanoo.
– Ei olisi ensimmäinen kerta, missä sutta käytetään poliittisena keppihevosena. Kyseessä on laji, joka herättää paljon tunteita, hän jatkaa.
Mitä ajatuksia juttu sinussa herätti? Voit kommentoida aihetta lauantaihin 23 syyskuuta klo 23:een asti.