Suomen suurin kasvuyritystapahtuma Slush levittää toimintamalliaan maailmalle. Tänä vuonna järjestetään jo 15 pikku-Slushia Euroopassa, Aasiassa ja Afrikassa.
Kenian ensimmäisessä Slushissa mukana ollut Slushin laajentumispäällikkö Natalie Lingwood sanoo, että Keniassa on vireä kasvuyritysten verkosto, mutta mahdollisuuksia olisi enempäänkin.
Lingwood kiinnittää huomiota siihen, että afrikkalaiset kasvuyritykset eivät niinkään keskity pelien tai kännyköiden kehittämiseen, vaan todellisiin arjen ongelmiin, kuten ruokaturvaan tai veden saantiin.
– Jos ratkaisuja löydetään täällä paikallisesti, voivat ne lopulta palvella koko ihmiskuntaa. Siksi Slush on täällä. Uskomme, että afrikkalaisiin startup-yrityksiin kannattaa sijoittaa, Natalie Lingwood sanoo.
Annamme nyt sinulle lukija, mahdollisuuden olla riskisijoittaja. Mitkä näistä nuorten kenialaisten yrittäjien ideoista olisivat sinusta rahoituksen ja riskin väärtejä? Kenen hissipuhe vetoaa sinuun parhaiten?
Testin lopuksi voit verrata valintojasi startup-veteraani Jussi Hinkkasen mielipiteisiin.
Ruokaperinteet nykyaikaan
Irene Etyang, 35, valmistui ravitsemustieteilijäksi, mutta ei löytänyt koulutustaan vastaavaa työtä. Silloin hän päätti yhdistää tieteellisen ymmärryksensä ja Länsi-Kenian Teso-heimon ruokaperinteet.
– Perinteinen tietämys ruuasta ja ravitsemuksesta on katoamassa. Perustin Afrifortified-yrityksen, jotta saisimme perinteen pelastettua ja siirrettyä Kenian, Afrikan ja koko maailman hyödyksi, Irene Etyang sanoo.
Afrifortifiedilla on tällä hetkellä kuusi palkattua työntekijää Kisumun kaupungissa ja kymmeniä vapaaehtoisia maaseudun yhteisöissä.
Oman tutkimustyön tuloksena on syntynyt kolme elintarviketta, joille Afrifortified nyt etsii valmistajia ja laajempia markkinoita: hirssistä valmistettu energiapatukka, hirssistä, tamarindista ja maapähkinöistä tehty pikapuuro sekä Kenian vihreistä kasviksista valmistettu kasvisliemijauhe.
– Kasvisliemijauhe sisältää runsaasti vitamiineja ja mineraaleja. Se vahvistaa ruokia ja samalla tavalla Afrifortified vahvistaa Afrikkaa, omien ihmisten ja omien ruoka-aineiden voimalla.
Afrifortified hakee 80 000 euron lisärahoitusta. Sillä yritys rakentaisi uuden isomman tutkimus- ja tuotantokeittiön, lisäisi tuotantoa ja markkinointia sekä laajennettaisi tiedonhankintaa maaseudun yhteisöissä.
Mobiililompakon idea kypsyi leipomossa
Joshua Odongo, 34, on koulutukseltaan graafinen suunnittelija, mutta myös itseoppinut ohjelmoija. Jo vuonna 2012 hän oli mukana suunnittelemassa ravintoloissa, hotelleissa ja takseissa toimivaa alennussovellusta.
– Mutta sitten pääsin mukaan yrittäjäohjelmaan ja päätin perustaa pienen leipomon, jotta ymmärtäisin millainen on pienyrittäjän todellisuus. Että jokainen shillinki on tärkeä, kun niitä on vähän, Joshua Odongo kertoo.
Tusenti-mobiililompakon idea kypsyi samaa tahtia kuin munkit ja chapati-leivät.
Ajatus on, että kun kuluttaja maksaa mobiililompakosta ostoksiaan, hän saa omalle Tusenti-tililleen 90 prosenttia mobiililompakkoyrityksen normaalisti ottamasta välityspalkkiosta. Tilille kertynyttä rahaa voi käyttää ostoksiin niissä kaupoissa ja yrityksissä, jotka ovat mukana sovelluksessa.
– Aiemmin kuluttaja maksoi välityspalkkion kokonaan operaattorille ja sai vastineeksi toimivan maksujärjestelmän. Nyt hän saa sekä toimivan mobiiliompakon että suurimman osa välityspalkkioista omaan käyttöönsä, Joshua Odongo selittää.
Tusenti-sovellus julkaistiin maaliskuussa, ja sillä on toistaiseksi vajaa tuhat käyttäjää.
– Mutta kasvu on lähes 50 prosenttia kuukaudessa. Ennusteemme mukaan Tusentilla on ensi vuoden lopulla jo yli 250 000 käyttäjää, Joshua Odongo arvioi.
Tusentilla on nyt 10 työntekijää. Oman voittonsa yritys ottaa välityspalkkioina kuluttajilta ja yrityksiltä.
Nyt Tusenti hakee miljoonan dollarin sijoitusta. Se käytettäisiin teknologian kehittämiseen, markkinaosuuden kasvattamiseen ja työntekijöiden kouluttamiseen.
Oikotie viljelijältä kuluttajille
Agrima syntyi ärtymyksestä vuonna 2020. Tietotekniikkainsinööri Ted Maingi, 26, hermostui, kun Kenian hallitus halusi koronapandemian aikana tuoda maahan maissia ulkomailta, vaikka Länsi-Kenian viljelijöillä olisi ollut sitä varastoissaan ja halu myydä.
Maingi tutki tilannetta kolmen ystävänsä kanssa ja ymmärsi, että ongelma olivat välikädet, jotka eivät välittäneet viljelijöistä tai kuluttajista, vaan omista voitoistaan.
– Ryhdyimme kehittämään verkkosivua ja applikaatiota, joiden kautta viljelijät voisivat myydä tuotteitaan suoraan kaupunkien kauppiaille, Ted Maingi kertoo.
Nyt Agriman verkkosivu on koekäytössä ja sovellus valmistumaisillaan. Pieneen Nairobissa sijaitsevaan varastoon tulee tuotteita sadalta viljelijältä, mutta kasvusuunnitelmat ovat suuret.
Vuoden loppuun mennessä Agrima haluaa yhdistää tuhat kauppiasta ja 2 000 viljelijää. Lähivuosina yrityksen tavoite on palvella koko Keniaa ja kymmeniätuhansia pienviljelijöitä.
Afgrima työllistää neljä ihmistä, mutta he eivät vielä saa yritykseltä palkkaa. Haussa on nyt noin 200 000 euron rahoitus. Varoilla yritys aikoo kehittää verkkosivun ja applikaation valmiiksi, hankkia asiakkaita, kasvattaa kuljetus- ja varastokapasiteettia ja kehittää tietoturvaa.
Reilua öljykauppaa
Titus Monoru, 38, on opiskellut kehitystieteitä ja tehnyt töitä lukuisissa yhteisöprojekteissa. Vuonna 2021 hän etsi tapaa synnyttää työpaikkoja nuorille, tukea pienviljelijäperheitä ja suojella ympäristöä. Vastaus löytyi avokadosta.
– Kun istuttaa avokadopuita, syntyy hiilinieluja. Ja avokadon arvo kasvaa moninkertaiseksi, kun siitä puristaa öljyä.
Monoru perusti Savorganics-yrityksen, joka myy avokadoista ja muista hedelmistä valmistettuja iho- ja hiuslöljyjä. Savorganics työllistää kuusi ihmistä kokopäiväisesti ja kymmenkunta osa-aikaisesti. Öljyn tuotannon se ostaa alihankkijoilta.
Savorganicsin tavoitteena ei ole saavuttaa mahdollisimman nopeasti mahdollisimman suuria voittoja.
– Olemme sosiaalinen yritys, tärkeintä on, että maaseudun perheet saavat lisää tuloja myydessään hedelmiä meille ja että bisneksen laajentuessa synnytämme työpaikkoja nuorille, Titus Monoro korostaa.
Savorganics hakee nyt yhteensä lähes miljoonan euron sijoituksia. Uudella rahoituksella on tarkoitus ostaa oma tuotantolaitteisto ja kasvaa ”takapihan firmasta” valtakunnalliseksi toimijaksi. Savorganics käy reilua öljykauppaa.
”Yhtä hyviä kuin suomalaisten startupien pitsaukset”
Näytimme pitsaukset Jussi Hinkkaselle, jolla on omakohtaista kokemusta kasvuyrittämisestä Keniassa. Hinkkanen on tehnyt pitkän uran esimerkiksi Nokian palveluksessa ja Mosambikin tiede- ja teknologiaministeriön neuvonantajana.
Vuonna 2014 hän lanseerasi Nairobissa tekoälypohjaisen urakehitys- ja rekrytointipalvelun Fuzun, josta on kasvanut Itä-Afrikan merkittävin toimija alallaan.
Jussi Hinkkanen on ilahtunut siitä, että ideoissa näkyy vahva halu löytää ratkaisuja kenialaisten kuluttajien arkipäiväisiin ongelmiin. Yrittäjän haasteet Afrikassa ovat hänen mukaansa usein paljon laaja-alaisempia kuin vaikkapa Suomessa.
– Meillä startup-yrittäjä voi tukeutua toimiviin rakenteisiin ja keskittyä hyvinkin kapea-alaisiin ongelmiin. Afrikassa yrittäjän on itse hoidettava koko paketti, etsittävä ratkaisut esimerkiksi kuljetuksiin, rahoitukseen tai vähittäismyyntiin.
Hinkkanen arvostaa myös sitä, että maatalous vetää kasvuyrittäjiä puoleensa.
– Vielä kymmenen vuotta sitten harva afrikkalainen nuori halusi tehdä mitään maatalouteen liittyvää. Nyt tilanne on aivan toinen, yrittäjät tunnistavat Afrikan maatalouden valtavan potentiaalin.
Afrikassa on käyttämätöntä viljelykelpoista maata enemmän kuin missään muualla. Afrikan maatalous kiinnostaa myös siksi, että rikkaat pohjoisen maat etsivät ratkaisuja ilmastonmuutoksen hidastamiseen afrikkalaisten hiilinielujen avulla.
– Afrikalla on mahdollisuudet ruokkia itse itsensä. Mutta se edellyttää juuri tällaista yrittäjyyttä, joka synnyttää uusia kauppapaikkoja, rahoitusmalleja tai logistiikkaketjuja, Jussi Hinkkanen korostaa.
Mikä ideoista vakuutti sinut parhaiten? Voit keskustella aiheesta 1.10. kello 23:een saakka.