80 tunnin työviikot, menetetyt säästöt ja häilyvä mielenterveys. R-kioskiyrittäminen ei aina täytä odotuksia.
– Luulin, että elämä paranisi mutta kävi päinvastoin, Kauppias 1 sanoo.
Hän on yksi kolmesta entisestä R-kioskiyrittäjästä, jotka kertoivat kokemuksistaan Svenska Ylelle.
Kaikki kolme kauppiasta joutuivat lopettamaan kioskitoiminnan vain puolen vuoden jälkeen huonon kannattavuuden takia.
Kauppiaat kertovat haasteista, stressistä ja masennuksesta. He ovat menettäneet rahansa ja ovat nyt työttöminä.
Kauppiaiden nimiä ei kerrota jutussa, jotta heitä ei syytettäisi mahdollisesta sopimusrikkomuksesta. R-kioskin yrittäjien kanssa tekemä sopimus on salainen.
Yrittäjien henkilöllisyydet ovat Svenska Ylen tiedossa. He esiintyvät jutussa nimillä Kauppias 1, 2 ja 3.
4000 euron palkka jäi haaveeksi
Oma yritys oli Kauppias 1:n unelma lapsuudesta saakka ja kioskityö kiinnosti häntä.
– Ajattelin, että voin olla oma pomoni.
Hänestä kioskiyrittäjäksi ryhtyminen ei myöskään vaatinut suurta panostusta.
– Pääsin alkuun pienellä rahasummalla.
R-kioskiyrittäjän pitää sijoittaa toimintaan aluksi 10 000 euroa.
Kauppias 1 ei olisi halunnut kioskia ketjun tarjoamalta paikalta. Hänet kuitenkin ylipuhuttiin lupaamalla, että hän voisi myöhemmin siirtyä toiseen parempaan paikkaan.
Hänelle esiteltiin laskelmia siitä, kuinka kioski alkaa kannattaa hyvin, niin että hän voisi nostaa keskimäärin 4000 euron kuukausipalkkaa. Svenska Yle on nähnyt kauppiaan saamien kannattavuuslaskelmien tiedot.
Kioskin pyörittämisestä tuli raskasta jo kuukaudessa. Kauppias 1 työskenteli lähes 80 tuntia viikossa. Suhde lapseen alkoi kärsiä.
– Lapseni ei halunnut tulla syliini. Hän nukkui, kun lähdin töihin ja hän nukkui, kun palasin kotiin. Kun minulla oli vapaapäivä, olin hänelle vieras. Olin stressaantunut ja masentunut.
Kioskin tulos putosi tasaisesti.
– Kioski oli miinuksella joka kuukausi. Tein 300 tuntia töitä kuukaudessa, mutta voittoa ei tullut yhtään.
Kun tuottoa ei kertynyt, kauppiaan piti maksaa sijoittamastaan summasta palkkaa työntekijöille ja itselleen.
Ketjun rekrytoinnissa esittämät kannattavuusluvut eivät vastanneet todellisuutta. Kauppias 1 tunsi tulleensa petetyksi.
– Oli suuri vale, että kioski menestyisi ja että kannattavuus ja asiakasvirta olisivat vakaita.
Hän kuvailee työtä R-kioskiyrittäjänä karusti.
– Se on eräänlaista nykyajan orjuutta. Investoin rahaani ja aikaani, mutta bisnes ei ole minun. R-kioski päättää kaiken.
Ketjulle maksetaan vaikka voittoa ei tulisi
R-kioski toimii franchise-mallilla. Yrittäjä saa käyttöönsä vakiintuneen liiketoimintakonseptin ja sitoutuu noudattamaan ketjun toimintaohjeita. Yrittäjä vastaa myynnistä, tavaroiden tilaamisesta ja henkilökunnasta.
R-kioski vastaa muun muassa liiketiloista, kalusteista, kassajärjestelmästä, koulutuksesta, kirjanpidosta ja markkinoinnista. Vastineeksi yrittäjä maksaa R-kioskille franchising-maksua.
Maksu ei riipu suoraan yrityksen kannattavuudesta vaan se lasketaan prosenttiosuutena myyntikatteesta eli myyntituottojen ja ostojen erotuksesta. R-kioski saa siis maksun silloinkin, kun kioski ei tuota voittoa.
Franchising-maksun jälkeen yrittäjä maksaa palkat, sähkölaskut, lämmityksen, vakuutukset ja tilojen hoidon. Hän vastaa hävikistä ja varastetuista tavaroista.
Franchising-maksun suuruus vaihtelee, mutta Svenska Ylen näkemässä esimerkissä maksu on noin 20 prosenttia.
Hävikki ylitti joskus myynnin
Svenska Ylen saamien tietojen mukaan R-kioski päättää muun muassa kioskien aukioloajoista, hyllyjen valikoimasta ja hinnoista.
Kauppiaat korostavat, että R-kioski pakottaa heidät tilaamaan tavaraa, jolla ei ole menekkiä. Seurauksena syntyy ruokahävikkiä ja taloudellisia menetyksiä.
Kauppias 2 kertoo, että hän joutui heittämään päivittäin pois tuoretuotteita kuten pullia, sämpylöitä ja makkaroita.
Kauppias 3 korostaa tuotekampanjoihin liittyvää ruokahävikkiä.
– Tavarat tulevat automaattisesti, eikä tilauksia voi keskeyttää. R-kioski päättää määrät. Mutta tuotteet eivät mene kaupaksi ja vanhenevat.
Hänen mukaansa tuotteita ei myöskään voi palauttaa. Hänkin heitti päivittäin pois tuoretavaraa.
– Heitimme pois enemmän kuin myimme, hän kertoo.
Kauppojen vieressä meni kaupaksi vain tupakka
Kauppiaiden mielestä R-kioskin pitäisi ottaa huomioon kioskin sijainti ja sovittaa tuotevalikoimaa lähistöllä olevan kilpailun mukaan.
– He eivät kuuntele ehdotuksiamme eivätkä tee muutoksia, joita jokin tietty kioski kaipaisi, Kauppias 1 sanoo.
Kauppias 2:n kioski sijaitsi lähellä ruokakauppoja. Paikka oli hänen mukaansa huono, sillä asiakkaat ostivat lähinnä tupakkaa. Tupakkatuotteiden myynti tuottaa heikosti, koska hinnat ovat säänneltyjä ja tuotteen vero on kova.
Myös Kauppias 2 sanoo, että hänelle luvattiin liikoja.
– He sanoivat, että jos teen 40 tuntia viikossa töitä, voin ehkä nostaa jopa 4500 euroa palkkaa ennen veroja.
Kauppias 2 kertoo nostaneensa palkkaa 2000 – 2500 euroa kuukaudessa ja tehneensä 90-tuntisia työviikkoja.
Jotta kioskit voivat olla auki seitsemänä päivänä viikossa, tarvitaan myös palkattua henkilökuntaa. Myyjien löytäminen on kuitenkin hankalaa. Jos myyjä sairastuu tai irtisanoutuu, yrittäjä menee sijaiseksi.
– Olin melkein aina siellä. Olin ärtynyt, nukuin liian vähän eikä minulla ollut aikaa palautua töistä, Kauppias 3 sanoo.
Hänen mukaansa katteet ovat liian pieniä. Franchise-maksun jälkeen oli vaikea saada rahoja riittämään kuluihin.
Tyytymättömyyttä on R-kioskiyrittäjillä ollut aiemminkin. Vuonna 2018 kymmenen entistä R-kioskiyrittäjää haastoi ketjun oikeuteen. Heidän mielestään budjetit olivat epärealistisia ja kustannukset oli arvioitu liian pieniksi.
Kioskiyrittäjät veivät vahingonkorvausvaatimuksen yleisen tuomioistuimen käsittelyyn. Vantaan käräjäoikeus totesi kuitenkin riita-asian kuuluvan välimiesoikeuteen. Välimiesoikeudessa osapuolet vastaavat kuluista itse eikä päätös ole julkinen.
Vantaan käräjäoikeus totesi, ettei R-kioski ollut esittänyt väärää tai harhaanjohtavaa tietoa.
Ulkomaalaisten kioskiyrittäjien määrä kasvaa
Svenska Ylen selvityksen mukaan ulkomaalaisilta vaikuttavat nimet ovat yleistyneet nopeasti R-kioskiyrittäjien joukossa. Vuonna 2014 aloittaneista yrittäjistä ulkomaalaisilta kuulostavia nimiä oli 4 prosentilla, viime vuonna aloittaneiden joukossa osuus oli 45 prosenttia.
Vaikka kauppiaiden äidinkieli on usein muu kuin suomi, monimutkaiset juridiset sopimukset tehdään suomeksi.
Yhden kauppiaan mukaan ulkomaalaisten osuuden kasvuun on selvä syy:
– Useimmat suomalaiset tajuavat, että tuottojen saaminen on hankalaa. Ulkomaalaiset yrittävät parantaa elämäntilannettaan.
Hänen mielestään R-kioskin pitäisi mukautua tilanteeseen ja tehdä sopimuksia myös englanniksi.
Työ ja rahat menivät
Svenska Ylen haastattelemat kolme entistä R-kioskien kauppiasta ovat nyt työttömiä. Kauppiaiden R-kioskitoimintaan tekemät pääomasijoitukset ovat kuluneet erilaisiin kuluihin.
– Sijoittamani rahat ja aika eivät tule takaisin, Kauppias 1 sanoo.
Kauppias 3:lla on taloudellisesti tiukkaa.
– Menetin rahani. En voi hyvin eikä minulla ole tuloja.
R-kioski vastaa: Tyytymättömiä vain murto-osa
R-kioskin toimitusjohtaja Teemu Rissanen korostaa Svenska Ylelle, että haastatellut kauppiaat edustavat vain murto-osaa kauppiaista. Suurin osa kioskien yrittäjistä on hänen mukaansa tyytyväisiä.
Hän huomauttaa, että kolme haastateltua kauppiasta ovat yksi prosentti joukosta, kun R-kioskiyrittäjiä on 300.
Entisten R-kioskiyrittäjien mukaan uusille mahdollisille kauppiaille esitellyt kannattavuuslaskelmat ovat ylioptimistisia. Mitä mieltä olette tästä?
Meillä on tieto asiakasvirroista ja myynneistä sekä siitä,miten asiat ovat kullakin kioskilla aiemmin sujuneet. Yrittäjyyteen ja liiketoimintaan liittyy kuitenkin riski. Liiketoiminnassa tulevan tietäminen varmuudella on mahdotonta, markkinat muuttuvat.
Mihin laskelmat perustuvat?
Ne perustuvat toteutuneeseen historiaan ja näkemykseen siitä, mitä täällä yhdessä tavoitellaan. Korostan, että kysymys on siitä, mitä yrittäjä itse lähtee toteuttamaan. Me emme lupaa, että näin tämä tulee olemaan.
Yhdessä tapauksessa kannattavuus oli alle puolet arvioidusta. Mitä ajattelette siitä?
Meillä, R-kioski Oy:llä, on aito halu saada yrittäjämme menestymään niin taloudellisesti, kuin ylipäätään yrittäjinä. R-kioski menestyy vain, jos kauppiaat menestyvät.
Jos yritys on ollut 113 vuotta olemassa, niin silloin asioita ei voi tehdä ihan päin seiniä. Meillä on miljoonia ja miljoonia asiakaskäyntejä vuosittain.
On valitettavaa, että joillakin yrittäjyys ei ole joko täyttänyt odotuksia tai on tullut yrittäjyyteen liittyviä yllättäviä asioita vastaan.
Kuinka paljon yksittäinen kauppias voi vaikuttaa kioskin valikoimaan?
Se, että joka paikassa tehdään päätökset aina siitä, mikä on parasta valikoimien suhteen versus se, että asiantuntijat keskittyvät tekemään valikoimia – Kumpi on tehokkaampaa?
Valikoima on osa ketjukonseptia. Yrittäjällä on minimivalikoima, jota hän noudattaa toteuttaessaan konseptia. Sen lisäksi hänellä on mahdollisuus valita laajempi valikoima tuotteita.
Kauppiaiden mukaan heidän on tilattava tuotteita, jotka eivät käy kaupaksi. Pitääkö tämä paikkansa?
Heillä on täysi palautusoikeus tuotteisiin.
Kun meillä on valtakunnan verkosto, meillä on aika hyvä tieto siitä, mikä käy kaupaksi. Suomi ei kuitenkaan ole niin erilainen paikka eri maan kolkissa. Jos yhdessä paikassa tuote ei myy lainkaan, niin silloin täytyy kysyä, että onko sen eteen tehty töitä ja samanlaisia asioita kuin niissä kymmenissä paikoissa, missä se tuote myy.
Kuinka monia tyytyväisiä kauppiaita teillä on?
Teemme kahdesti vuodessa kauppiaiden tyytyväisyyskyselyn, jonka yleisarvosana on yli 4, kun maksimi on 5. Tämä tarkoittaa, että R-yrittäjistä ylivoimainen enemmistö on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä kokonaisuuteen. Lisäksi exit-kyselyidemme mukaan yli seitsemän kymmenestä lopettaneesta kauppiaasta suosittelisi yhä R-yrittäjyyttä. Aina on toki parannettavaa ja kehitysalueita ja niiden eteen tehdään töitä.
Miten varmistatte, että henkilö, jonka äidinkieli ei ole suomi, tietää mihin sitoutuu?
Keskusteluja käydään aika pitkään ja pyritään kartoittamaan myös kielitaitoa. On hyvin mahdollista tilanne, jossa todetaan, että nyt kielitaito ei ole vielä riittävällä tasolla.
Sopimus tehdään suomen kielellä. Sopimusta läpi käytäessä käytetään englantia tai jopa muita kieliä apuna.
Kauppiaat kertovat sadan tunnin työviikoista. Toimintaa kuvataan jopa nykyajan orjuudeksi. Mitä sanotte tähän?
Yksi prosentti. Se on yksi prosentti meidän olemassa olevasta kauppiaskentästä. Sitä minä ajattelen tästä.
Rissanen täydensi myöhemmin vastaustaan:
Koska yrittäjät työllistävät itsensä ja päättävät näin ollen itse omasta palkastaan ja työtunneistaan on mielestäni problemaattista verrata kauppiaiden työoloja orjatyövoimaan, joka on aidosti valtava globaali ihmisoikeusongelma. Yrittäjyyteen, ennen kaikkea menestyvään, liittyy kova ja intohimoinen työnteko. Yrittäjyyteen kuuluu myös valinta siitä, mitä tulosta yrittäjä tavoittelee. Tähän vaikuttaa osittain oma työpanos ja se, minkä verran palkkaa työvoimaa. Ympäristöään seuraavat ihmiset myös varmasti tietävät, miten helppoa on ollut löytää työntekijöitä Suomessa viime vuosina – ei kovin helppoa. Kuvattu tuntimäärä ei kyllä ole missään nimessä meidän tahtotilamme.
26.9. klo 13.37 Täsmennetty Vantaan käräjäoikeuden päätöstä vuodelta 2018.
Toimittajat Sara Silvennoinen ja Linus Lång, Svenska Yle
Jutun on suomentanut Hannele Muilu.
Voit keskustella aiheesta artikkelin kommenttiosiossa 26.9. kello 23 saakka.
Tidigare R-kioskföretagare känner sig lurade av kioskkedjan: ”Ett slags modernt slaveri”
R-kioskis vd svarar på kritiken: ”Varje företagare har själv beslutat att ta pennan i handen”