Yle kysyi viime viikolla entisiltä kiusaajilta kiusaamisen syistä ja miten se saataisiin loppumaan. Vastauksissa toistuivat usein samat teemat.
Yksi yleisimmistä oli kotiolojen vaikutus kiusaajiin.
Esimerkiksi nyt jo 30-vuotias Elisa kertoi oppineensa kotoa käytösmallin, että toisille voi puhua inhottavasti ja töksäytellen sekä mennä henkilökohtaisuuksiin. Alkoholistiäiti sanoi esimerkiksi 9-vuotiaalle Elisalle, että hän on kauhea ihminen ja muut lapset ja ihmiset puhuvat, että Elisa ei ole hyvä tyyppi. Ylen haastattelema Elisa ei asian arkaluontoisuuden vuoksi halua esiintyä omalla nimellään jutussa.
”Luulen, että kotona kiristynyt tilanne vanhempien välillä, joka heijastui lapsiin, vaikutti. Suuressa perheessä sain alentavaa ja nöyryyttävää kohtelua välillä isosisaruksiltani.”
Vastaus kysymykseen ”Miksi sinusta tuli kiusaaja?”
Monessa Ylen saamassa vastauksessa kerrotaan samanlaisista tilanteista, lapset ovat kohdanneet jo kotona välinpitämättömyyttä tai henkistä väkivaltaa ja käyttäytyvät oppimansa mukaan myös koulussa.
– Kyllä se valitettavan usein on niin, että lapsi oirehtii kotiolosuhteita kiusaamalla, Sitouttava kouluyhteisötyö-hanketyöntekijä Tiia Thil kertoo.
Thil on positiivista pedagogiikkaa ja laaja-alaista hyvinvointiopetusta opiskellut opettaja, joka on nyt mukana hankkeessa ehkäisemässä koulupoissaoloja ja kiusaamista. Positiivinen pedagogiikka pyrkii löytämään lasten vahvuudet myönteisellä tavalla, mutta siihen kuuluu myös vaikeiden asioiden käsittely. Hän kommentoi asiantuntijana Ylen saamia vastauksia.
Vanhemmatkin tarvitsevat opetusta
Vanhempien ja huoltajien merkitys korostuu siinäkin, että moni entinen kiusaaja tarjoaa lääkkeeksi kiusaamisen estämisessä kiusaajien vanhempien ottamista mukaan asioiden selvittämisessä koulussa välittömästi.
– Yksi tärkeimmistä asioista on huoltajien saaminen mukaan ja se, että he myös sitoutuvat yhdessä sovittuihin tapoihin, Thil komppaa entisten kiusaajien ajatuksia.
”Opettajan pitää puuttua nollatoleranssilla ja olla heti kiusaajan kotiin yhteydessä.”
Vastaus kysymykseen ”Miten kiusaamiseen kannattaisi mielestäsi puuttua?”
Esimerkiksi Elisan kohdalla hän ei muista, että vanhempia olisi koskaan pyydetty selvittelemään hänen kiusaamistaan. Kiusaamiseen puuttuivat vain muiden lasten vanhemmat, joiden pitämien puhutteluiden jälkeen Elisa ei uskaltanut samalla tavalla enää kiusata heidän lapsiaan.
Jos muita kiusaava lapsi ei ole oppinut kotoa tunnetaitoja, voi hyvin olla, etteivät ne ole vanhemmillakaan hyvin hallinnassa. Silloin vanhempien ottaminen varhain kiusaamisen selvittelyyn mukaan voi Thilin mukaan opettaa tärkeitä taitoja myös heille.
Monesti myös koko kiusaajan perhe saattaa tarvita tukea omaan elämäntilanteeseensa.
”Pitäisi ymmärtää, että usein kiusaajalla ei ole itsellään kaikki hyvin. Tulisi matalalla kynnyksellä tarkastella esimerkiksi kiusaajan kotioloja, jotta selviää miksi kiusaaja kiusaa muita.”
Vastaus kysymykseen ”Miten kiusaamiseen kannattaisi mielestäsi puuttua?”
Ylen saamissa vastauksissa moni entinen kiusaaja uskoo, että esimerkiksi lastensuojelun ottaminen mukaan alhaisella kynnyksellä tai esimerkiksi perheterapia tai kiusaajan oma terapia estäisi paljon kiusaamista.
Elisa ei muista, että hänelle olisi ollenkaan lapsena opetettu tunnetaitoja. Hän huomasi itse pikkuhiljaa, että käytös hänen kotonaan erosi paljon siitä, miten muiden luona käyttäydyttiin. Hänellä oli onneksi tukenaan muita turvallisia aikuisia ja lukioon mennessään hän lopetti kiusaamisen. Vasta myöhempi terapia auttoi kuitenkin ymmärtämään, miksi hän käyttäytyi niin kuin käyttäytyi.
”Mielestäni oletetulle kiusaajalle pitää antaa mahdollisuus tulla kuulluksi ja kertoa oma versionsa kiusaamisesta ja mistä siinä on kyse. Tätä ei tosin tarvitse tehdä kuin kerran. Jos kiusaaminen jatkuu, uhrin ehdoilla eteenpäin.”
Vastaus kysymykseen ”Miten kiusaamiseen kannattaisi mielestäsi puuttua?”
Vaikka kiusaamiskeskustelu yleensä keskittyy paljon luonnollisesti kouluun, monia asioita kiusaamisen estämisessä pitäisi tehdä monella muullakin taholla. Koulu ei voi tietenkään esimerkiksi ohjata perheitä terapiaan.
– Silloin voi tulla sosiaalipalvelu mukaan, tai sovittelutoimisto mistä saa puolueettoman sovittelijan, Thil listaa muita tahoja.
Poliisiasia
Moni entinen kiusaaja kaipaa myös kiusaamisen kriminalisointia ja asioista puhumista nimenomaan esimerkiksi pahoinpitelynä. Poliisin puuttuminen aikaisessa vaiheessa ratkaisisi osan vastaajista mielestä asioita.
Thil mainitsee hyvänä esimerkkinä Pohjois-Savon poliisin videot, joissa puhutaan myös siitä, että kiusaamisesta pitäisi puhua enemmän rikosnimikkeillä, kuten kunnianloukkauksina tai laittomina uhkauksina.
– Kiusaaminen voi olla liian kevyt termi sille jos se on tosi raskasta, henkistä tai fyysistä, Thil sanoo.
Kiusaajia pitää myös ehdottomasti auttaa, he tarvivat yhtä paljon apua kuin kiusattu, ehkä jopa akuutimmin, koska heidän paha olo kumuloituu niin moneen ihmiseen. Tähän tarvii rahaa nyt, ei ensi vuonna vaan heti, ei ole aikaa odotella, tilanne on kaikkien osapuolten kannalta kestämätön.
Vastaus kysymykseen ”Miten kiusaamiseen kannattaisi mielestäsi puuttua?”
Toisaalta moni kiusaaja myös vastauksissaan kokee, että he eivät ole tajunneet olleensa kiusaajia. Vasta kun joku on tehnyt selväksi mitä he tekevät, kiusaaja on ymmärtänyt tekonsa.
– Yritän itse puhua, että on kiusatuksi joutunut tai kiusatuksi tullut oppilas ja kiusannut oppilas, Thil sanoo.
Thil ei mielellään kutsu kiusaavaa oppilasta kiusaajaksi, koska se saattaa myös leimata lapsen niin, että hän alkaa identifioimaan itsensä kiusaajaksi ja sitä kautta jatkaa kiusaamista.
Laittamalla lisää määrärahoja lastensuojeluun, lisäämällä opettajien puuttumiskeinoja ja opastamalla vanhempia enemmän kasvatusasioissa jo raskausajasta alkaen. Puuttuminen on vaikeaa siinä vaiheessa kun kiusaaminen on jo alkanut, siksi pitääkin panostaa enemmän ennaltaehkäisyyn ja lasten hyvinvointiin.
Vastaus kysymykseen ”Miten kiusaamiseen kannattaisi mielestäsi puuttua?”
Osa entisistä kiusaajista on myös sitä mieltä, että kiusaajia pitäisi erottaa koulusta. Suomessa se ei ole kauhean yleistä, mutta Thilin mukaan näin voi tehdä erityisesti jos kiusaaja on fyysisesti vaarallinen ja muiden oppilaiden suojeleminen vaatii sitä.
– Erottaminen ei kuitenkaan ratkaise niitä syitä siellä kiusaamisen taustalla, Thil muistuttaa.
Itseäni kiusattiin ala-asteella ensimmäisestä päivästä asti kuudennelle luokalle saakka. Olin helppo uhri, herkkä ja yksinäinen. Kuudennella luokalla menetin malttini ja heitin kiusaajaani repulla, ja kiusaaminen loppui kuin seinään. Siitä asti suojelin itseäni vihamielisellä käytöksellä, kunnes omatunto alkoi lukion lopulla kolkuttaa.
Vastaus kysymykseen ”Miksi sinusta tuli kiusaaja?”
Osa kiusaajista nostaa esiin myös sen, että heidän kiusaamisensa loppui siinä vaiheessa, kun kiusattu laittoikin fyysisesti kampoihin ja kiusaaja jäi itse altavastaajaksi.
Ammattikasvattajana Thil ei voi kuitenkaan suositella väkivaltaa ratkaisuksi väkivaltaan.
– Väkivalta ei ole koskaan ratkaisu. Minusta kamppailutaidot kuuluvat vaikka nyrkkeilysalille.
Voit keskustella aiheesta 23.9. klo 22.00 asti.