Luonnonkatastrofit nousevat otsikoihin ja niiden etenemistä ja seurauksia voi seurata lähes reaaliajassa. Tässä kuussa on raportoitu kahdesta suuresta luonnononnettomuudesta.
Libyassa Dernan kaupungissa nousseissa tulvissa on kuollut lähes 4000 ja Marokon 6,8 magnitudin järistyksessä vajaat 3000 ihmistä.
Marokon järistystä luonnehditaan tuhoisimmaksi 120 vuoteen.
Uutisvirrassa vaikuttaa siltä, että luonnononnettomuuksia sattuu useammin ja niissä kuolee enemmän ihmisiä kuin aikaisemmin. Tilastot kertovat kuitenkin toista.
1900-luvun alussa luonnonkatastrofeissa kuten tulvissa, maanjäristyksissä, tulivuorenpurkauksissa ja kuivuuden seurauksena kuoli noin puoli miljoonaa ihmistä vuodessa.
Näistä luvuista kuolonuhrien määrä on viimeisen sadan vuoden aikana vähentynyt reilusti alle puoleen.
Esimerkiksi 2010-luvulla luonnononnettomuuksissa kuoli keskimäärin vajaat 100 000 ihmistä vuodessa. Vuosikymmenen tuhoisimpiin kuuluu Haitin maanjäristys, jonka seurauksena jopa 300 000 ihmistä sai surmansa vuonna 2010.
Nykyhistorian tiettävästi eniten kuolonuhreja vaatinut luonnonmulllistus tapahtui vuonna 1931. Tuolloin Kiinan kolmen suurimman joen Jangtsen, Huaijoen ja Keltaisen joen pinta nousi rankkasateiden ja lumen sulamisen seurauksena poikkeuksellisen korkealle.
Näissä tulvissa kuoli arviolta kaksi miljoonaa ihmistä. Joidenkin arvioiden mukaan kuolonuhrien määrä saattaa olla jopa neljä miljoonaa.
Helteeseen liittyvät kuolemat tilastoihin viiveellä
Vanhempi tutkija Damien Delforge työskentelee luonnonmullistuksia tutkivassa belgialaisen Louvainin yliopiston yhteydessä toimivassa Centre for Research on the Epidemology of Disasters (CRED) -keskuksessa.
Myös hän on havainnut kuolonuhrien määrän laskun, vaikka korostaa samaan hengenvetoon, että syy-seuraussuhteet ovat mutkikkaita.
– Yleisesti kuolonuhreja näyttää tulevan vähemmän. On kuitenkin helppo tarkistaa mittarista lämpötila, mutta vaikeampaa selvittää sään vaikutuksia, Delforge sanoo.
Damien Deforge nostaa toiseksi esimerkiksi viime vuosien kehityksestä ilmastonmuutoksen tuoman kovan helteen. Kuumuuteen liittyvät kuolemat ilmenevät viiveellä. Siksi tilastoja päivitetään koko ajan.
– Alustavan tiedon mukaan vuoden 2022 helteisiin liittyviä kuolemia oli Euroopassa 16 000. Pävitetyt luvut nostavat kuolonuhrien määrän noin 60 000 tienoille, Delforge selvittää.
CRED-keskuksessa analysoidaan valtavasta materiaalista muun muassa luonnononnettomuuksien esiintymistiheyttä ja uhreja. Yksittäisistä luonnonmullistuksista maanjäristysten määrä näyttää olevan lisääntymässä.
Varautuminen vähentää kuolemia
Uhrilmäärän laskulle on useita selityksiä.
Parantuneet tietoliikenneyhteydet, esimerkiksi satelliittikuvat antavat nopeasti tietoa katastrofien maantieteellisestä laajuudesta ja osaltaan helpottavat pelastustöitä. Uhriluvut tarkentuvat pelastustöiden edetessä.
Myös hälytysjärjestelmien tarkkuus on parantunut ja esimerkiksi tsunamivaroitukset ovat yleisesti käytössä muun muassa Aasian merialueilla. Vaikka väestönkasvu on kiihtynyt, elintaso on parantunut ja lääkkeet kehittyneet. Vielä sata vuotta sitten esimerkiksi tuberkuloosi ja likaisen juomaveden aiheuttamat sairaudet surmasivat ihmisiä.